Hyvä tapa markkinoinnissa
Ruokolainen, Petri (2013)
Ruokolainen, Petri
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056282
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin sitä, millaista on hyvän tavan mukainen markkinointi kuluttajansuojalain mukaan, sekä hyvän tavan mukaisuuden valvontakeinoja eli lakisääteistä kuluttaja-asiamiestä, markkinaoikeuden toimintaa, sekä alan itsesääntelyä, toisin sanoen mainonnan eettisen neuvoston toimintaa.
Opinnäytetyössäni käytin lainopillista tutkimusmetodia, eli tutkin voimassa olevan oikeuden sisältöä tutkittavassa oikeusongelmassa. Systematisoinnin, eli jäsentämisen hoidin siten, että ensin kerroin, mitä lainsäädäntö sanoo aiheesta, sitten havainnollistin asiaa kirjantiedoilla ja oikeuskäytännöstä löytämilläni esimerkeillä.
Hyvä tapa markkinoinnissa on oikeuden ala, joka on rakentunut oikeuskäytännön ratkaisujen myötä yhteiskunnan arvojen muuttuessa ja markkinoinnin kehittyessä. Vasta 2008 otettiin kuluttajansuojalakiin säädös, jossa määritetään tarkemmin niitä tilanteita, jolloin markkinointi on hyvän tavan vastaista.
Hyvän tavan vastaista markkinointia valvovat kuluttaja-asiamies, sekä mainonnan eettinen neuvosto. Sanktioita, joita markkinoija voi saada hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista, ovat markkinaoikeuden määräämä kielto ja uhkasakko, sekä mainonnan eettisen neuvoston huomautus.
Hyvä jatkotutkimusaihe opinnäytetyölleni voisi olla kuluttajansuolain 2.1 §:ssä mainitun sopimattoman markkinoinnin määrittäminen.
Opinnäytetyössäni käytin lainopillista tutkimusmetodia, eli tutkin voimassa olevan oikeuden sisältöä tutkittavassa oikeusongelmassa. Systematisoinnin, eli jäsentämisen hoidin siten, että ensin kerroin, mitä lainsäädäntö sanoo aiheesta, sitten havainnollistin asiaa kirjantiedoilla ja oikeuskäytännöstä löytämilläni esimerkeillä.
Hyvä tapa markkinoinnissa on oikeuden ala, joka on rakentunut oikeuskäytännön ratkaisujen myötä yhteiskunnan arvojen muuttuessa ja markkinoinnin kehittyessä. Vasta 2008 otettiin kuluttajansuojalakiin säädös, jossa määritetään tarkemmin niitä tilanteita, jolloin markkinointi on hyvän tavan vastaista.
Hyvän tavan vastaista markkinointia valvovat kuluttaja-asiamies, sekä mainonnan eettinen neuvosto. Sanktioita, joita markkinoija voi saada hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista, ovat markkinaoikeuden määräämä kielto ja uhkasakko, sekä mainonnan eettisen neuvoston huomautus.
Hyvä jatkotutkimusaihe opinnäytetyölleni voisi olla kuluttajansuolain 2.1 §:ssä mainitun sopimattoman markkinoinnin määrittäminen.