Valaistuksenohjausjärjestelmän ja käyttöliittymän valinta
Tuomisto, Sini (2013)
Tuomisto, Sini
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305596
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Helvar Oy Ab:n reititinpohjaiseen DALI-valaistuksenohjausjärjestelmään liitettävän uSee-käyttöliittymän toimintaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä.Tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseksi määriteltiin niitä kriteereitä, joiden perusteella digitaalisia valaistuksenohjausjärjestelmiä voisi arvioida ja vertailla.
Järjestelmiä tai niiden käyttöpäätteitä ei laitettu paremmuusjärjestykseen, vaan pyrittiin etsimään niitä näkökulmia ja ominaisuuksia, joiden perusteella sopiva järjestelmä ja sen käyttötavat voidaan valita. Valaistuksenohjausjärjestelmien eroavaisuuksien selvittämi-seksi etsittiin standardien ja yleisten rakennevaatimusten lisäksi niitä vertailukriteereitä, jotka liittyvät enemmän järjestelmän käyttöominaisuuksiin ja -mahdollisuuksiin.
Opinnäytetyöhön listattiin niitä ominaisuuksia ja näkökohtia, jotka tulisi ottaa huomioon järjestelmää hankittaessa. Säädöstenmukaisuus, helppokäyttöisyys ja muunneltavuus olivat näistä tärkeimpiä. Järjestelmien hintavertailun sijaan esitettiin hankintahinnan lisäksi muut huomioon otettavat lisäkustannukset, kuten ohjelmointi- ja huoltokulut. uSee-käyttöliittymän toimintaa tarkasteltiin käytettävyyden ja muiden kriteerien mukaisesti. Lisäksi esiteltiin lyhyesti vaihtoehtoiset käyttöliittymät esimerkkijärjestelmänä käytetylle Helvar Oy:n Digidim-valaistuksenohjausjärjestelmälle.
uSeen käyttötesteissä havaittiin, että se on helppokäyttöinen ja hyvin muokattavissa oleva käyttöliittymä. Tämä kuitenkin edellyttää riittävää huolellisuutta valaistuksenohjausjärjestelmään ohjelmoinnissa. Laitteen avulla pystytään ohjaamaan valaistusta ja seuraamaan energiankulutusta langattomasti. Se sopii erityisen hyvin niille käyttäjille, jotka eivät ole saaneet koulutusta tai käyttöoikeuksia järjestelmän ohjelmointiin. Keväällä 2013 ilmestyneen päivityksen uudet toiminnot, kuten vika- ja huoltotarpeen seuranta, lisäävät laitteen soveltuvuutta myös huolto- ja ylläpitohenkilökunnan käyttöön.
Järjestelmiä tai niiden käyttöpäätteitä ei laitettu paremmuusjärjestykseen, vaan pyrittiin etsimään niitä näkökulmia ja ominaisuuksia, joiden perusteella sopiva järjestelmä ja sen käyttötavat voidaan valita. Valaistuksenohjausjärjestelmien eroavaisuuksien selvittämi-seksi etsittiin standardien ja yleisten rakennevaatimusten lisäksi niitä vertailukriteereitä, jotka liittyvät enemmän järjestelmän käyttöominaisuuksiin ja -mahdollisuuksiin.
Opinnäytetyöhön listattiin niitä ominaisuuksia ja näkökohtia, jotka tulisi ottaa huomioon järjestelmää hankittaessa. Säädöstenmukaisuus, helppokäyttöisyys ja muunneltavuus olivat näistä tärkeimpiä. Järjestelmien hintavertailun sijaan esitettiin hankintahinnan lisäksi muut huomioon otettavat lisäkustannukset, kuten ohjelmointi- ja huoltokulut. uSee-käyttöliittymän toimintaa tarkasteltiin käytettävyyden ja muiden kriteerien mukaisesti. Lisäksi esiteltiin lyhyesti vaihtoehtoiset käyttöliittymät esimerkkijärjestelmänä käytetylle Helvar Oy:n Digidim-valaistuksenohjausjärjestelmälle.
uSeen käyttötesteissä havaittiin, että se on helppokäyttöinen ja hyvin muokattavissa oleva käyttöliittymä. Tämä kuitenkin edellyttää riittävää huolellisuutta valaistuksenohjausjärjestelmään ohjelmoinnissa. Laitteen avulla pystytään ohjaamaan valaistusta ja seuraamaan energiankulutusta langattomasti. Se sopii erityisen hyvin niille käyttäjille, jotka eivät ole saaneet koulutusta tai käyttöoikeuksia järjestelmän ohjelmointiin. Keväällä 2013 ilmestyneen päivityksen uudet toiminnot, kuten vika- ja huoltotarpeen seuranta, lisäävät laitteen soveltuvuutta myös huolto- ja ylläpitohenkilökunnan käyttöön.