Makuulta pystyyn : kaularangan syvien ja pinnallisten koukistajalihasten aktivaatio kolmessa eri alkuasennossa
Kåhre, Kikko; Oras, Sanna; Uuskoski, Katja (2013)
Kåhre, Kikko
Oras, Sanna
Uuskoski, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265215
Tiivistelmä
Kroonisesta niskakivusta, muista niskaongelmista sekä niskaperäisestä päänsärystä kärsivillä potilailla on havaittu kaularangan syvien koukistajalihasten voimantuoton ja lihaskestävyyden heikkoutta. On myös havaittu, että niskakipupotilailla on pinnallisissa sternocleidomastoideus-lihaksissa suurempi aktiivisuus oireettomiin ihmisiin verrattuna. Kaularangan syviä koukistajalihaksia on niiden sijainnin vuoksi haasteellista tutkia perinteisin fysioterapeuttisin menetelmin, kuten palpoimalla. Siksi opinnäytetyössä lihasten aktivoitumista on tarkasteltu ultraäänen ja elektromyografian (EMG) avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, muuttuuko syvien koukistajalihasten paksuus cra-niocervicaalifleksio (CCF) -liikkeessä ultraäänellä mitattuna ja/tai kaularangan pinnallisten koukistajalihasten aktivaatiotaso EMG:llä mitattuna. Lisäksi selvitettiin, onko alkuasennolla merkitystä paksuuden muutokseen ja/tai lihasten aktivaatiotasoon. Opinnäytetyö on pilottitutkimus, jossa tutkittavina oli viisi liikuntataustaltaan samankaltaista oireetonta Metropolia Ammattikorkeakoulun naispuolista fysioterapeuttiopiskelijaa. Ultraääni- ja EMG-mittaukset toteutettiin kolmessa eri alkuasennossa: koukkuselinmakuulla ja konttaus- sekä istuma-asennossa. Työelämäyhteistyökumppanimme, Ortonissa työskentelevä kokenut OMT-fysioterapeutti, ohjasi mitattaville CCF-liikkeen suorituksen vakioimiseksi. EMG:sta saatujen arvojen analysoinnissa käytettiin MegaWin-tietokoneohjelmaa ja ultraäänikuvanteita tulkittiin videotallenteista arvioimalla syvien lihasten paksuuden muutosta. Yksilöllisesti analysoitujen tulosten perusteella jokaisella mitattavalla havaittiin pienin sternocleidomastoideus-lihasten aktivaatiotaso istuma-asennossa. Tulosten perusteella kaularangan syviä koukistajalihaksia voidaan aktivoida useammassa eri alkuasennossa. Syvien lihasten paksunemisessa ei havaittu huomattavia eroja asentojen välillä. Pinnallisten lihasten vähäinen aktiivisuus näyttäisi puoltavan harjoittelua istuma-asennossa. Tutkittavien pienestä määrästä johtuen pilottitutkimuksen perusteella ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä niskakipupotilaan kaularangan lihasten harjoitusasennosta. Vastaava tutkimus tulisikin toteuttaa suuremmalla tutkimusjoukolla ja niskakipupotilailla.