Teho-osaston sairaanhoitajien tiedot ja asenteet elinsiirtotoiminnasta ja elinluovutuksesta
Laine, Pauliina; Manninen, Milja; Mononen, Laura; Mäkelä, Hanna (2013)
Laine, Pauliina
Manninen, Milja
Mononen, Laura
Mäkelä, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304234866
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää teho-osaston sairaanhoitajien tietoja ja asenteita elinsiirtotoimintaa sekä elinluovutusta koskien ja kehittää potilasturvallisuutta teho-osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, tarvitaanko hoitajille esimerkiksi lisäkoulutusta elinsiirtotoiminnasta, jotta hoidon laatu olisi mahdollisimman tasokasta. Opinnäytetyö oli osa potilasturvallisuuden kehittäminen kirurgisen Potilaan ja tehohoitopotilaan hoitotyössä -hanketta. Yhteistyökumppanina toimi Meilahden teho-osasto 21. Osastolla vastataan mm. sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden välittömästä leikkauksenjälkeisestä hoidosta. Opinnäytetyön teoriaa varten etsittiin lähteitä eri tietokannoista.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin Meilahden sydänkirurgiselta teho-osasto 21:ltä elo-syyskuussa 2012 esitestatulla kysymyslomakkeella, jossa oli tietoihin ja asenteisiin liittyviä kysymyksiä, sekä muutama avoin kysymys. Lomakkeita vietiin osastolle 80 kappaletta ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Takaisin saatiin 33 vastattua kyselylomaketta. Vastausprosentti oli 41,25 %. Vastaukset analysoitiin SPSS PASW Statistics 18-ohjelmalla. Avointen kysymysten vastauksista tehtiin yhteenveto taulukoiden ja tekstin muotoon. Vastaajista 66,7 % oli naisia ja miehiä 30,3 %. Yksi oli jättänyt vastaamatta. Yksikössä työskentelyvuosia henkilöillä oli 0 - 3 vuotta 27,2 %, 4 - 6 vuotta 27,3 %, 7 - 9 vuotta 12,1 %, 10 vuotta tai enemmän 33,3 %.
Opinnäytetyössä saatiin samansuuntaisia tuloksia, kuin aiemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, eli hoitajien tiedoissa oli puutteita. Keskimäärin oikeita vastauksia tieto-osiossa oli 55,5 %. Hoitajien tiedot olivat melko hajanaisia, eivätkä ne noudattaneet tiettyä linjaa. Eniten oikeita vastauksia prosentuaalisesti oli 7-9 vuotta yksikössä työskennelleillä. Hoitajien asenteita mittaavassa osiossa kysymykset olivat erityyppisiä, kuin mitä teoria-osuudessa käsiteltiin. Tämän vuoksi näiden tuloksien vertailu oli mahdotonta. Sekä avoimet kysymykset että osastolla työskentelyä koskevat kysymykset antoivat tarkentavaa tietoa hoitajien kehitysideoista osaston toimintaa koskien, sekä siitä kokevatko he omaavansa potilaiden hoidossa tarvittavat taidot ja tiedot. Lisäkoulutuksen tarve oli havaittavissa tutkimuksesta.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin Meilahden sydänkirurgiselta teho-osasto 21:ltä elo-syyskuussa 2012 esitestatulla kysymyslomakkeella, jossa oli tietoihin ja asenteisiin liittyviä kysymyksiä, sekä muutama avoin kysymys. Lomakkeita vietiin osastolle 80 kappaletta ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Takaisin saatiin 33 vastattua kyselylomaketta. Vastausprosentti oli 41,25 %. Vastaukset analysoitiin SPSS PASW Statistics 18-ohjelmalla. Avointen kysymysten vastauksista tehtiin yhteenveto taulukoiden ja tekstin muotoon. Vastaajista 66,7 % oli naisia ja miehiä 30,3 %. Yksi oli jättänyt vastaamatta. Yksikössä työskentelyvuosia henkilöillä oli 0 - 3 vuotta 27,2 %, 4 - 6 vuotta 27,3 %, 7 - 9 vuotta 12,1 %, 10 vuotta tai enemmän 33,3 %.
Opinnäytetyössä saatiin samansuuntaisia tuloksia, kuin aiemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, eli hoitajien tiedoissa oli puutteita. Keskimäärin oikeita vastauksia tieto-osiossa oli 55,5 %. Hoitajien tiedot olivat melko hajanaisia, eivätkä ne noudattaneet tiettyä linjaa. Eniten oikeita vastauksia prosentuaalisesti oli 7-9 vuotta yksikössä työskennelleillä. Hoitajien asenteita mittaavassa osiossa kysymykset olivat erityyppisiä, kuin mitä teoria-osuudessa käsiteltiin. Tämän vuoksi näiden tuloksien vertailu oli mahdotonta. Sekä avoimet kysymykset että osastolla työskentelyä koskevat kysymykset antoivat tarkentavaa tietoa hoitajien kehitysideoista osaston toimintaa koskien, sekä siitä kokevatko he omaavansa potilaiden hoidossa tarvittavat taidot ja tiedot. Lisäkoulutuksen tarve oli havaittavissa tutkimuksesta.