Kun sanat eivät täytä maailmaa : Hiljaisuus-draamapaja päivähoidon henkilöstölle
Haverinen, Maarit (2013)
Haverinen, Maarit
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304164460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304164460
Tiivistelmä
Soveltavan teatterin opinnäytetyössä on suunniteltu ja ohjattu kuusi samansisältöistä draamapajaa Helsingin kaupungin varhaiskasvatushenkilöstölle. Draamapajat liittyvät Ota koppi -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuttajalasten suomen kielen taitoon. Työssä varhaiskasvatuksessa on noussut ajatus, täytämmekö aikuisena lapsen maailmaa liikaakin puheella. Kun malttaa pysähtyä ja hiljentyä, voi kokea mitä sanojen takana on. Hiljaisuus-draamapajojen tarkoituksena on ollut tarkastella arkea toisin ja pysähtyä hetkeksi aistimaan ympäröivää tilaa ja muita osallistujia. Opinnäytetyössä yhdistetään varhaiskasvatustyön arjesta noussut ajatus puheen määrästä ja teatteri-ilmaisun ohjaajan työkaluja.
Draamapaja koostui harjoituksista ja keskusteluista. Tärkeintä on ollut se, että pysähtyy, jotta voi tavoittaa hiljaisuuden. Opinnäytetyössä tuodaan esille, kuinka hiljaisuuden voi arjessa saavuttaa taiteen avulla. Hiljaisuutta tavoitellaan konkreettisesti mm. pysähtymisen ja tilan tarkastelun kautta. Opinnäytetyön teoriapohjassa käsitellään, miksi taidetta kannattaa tuoda arkeen sekä nostetaan taidetyöskentelyn perusteluja esiin. Siinä pohditaan myös, mitä vaaditaan ohjaajalta rauhallisen aiheen ohjaamisessa ja tuodaan myös toiminnan eettisyys ja esteettisyys esiin.
Opinnäytetyö on kuvaus siitä, mitä draamapajoissa nousi esille. Hiljaisuus on yksilöllinen kokemus ja se koettiin pääosin tarpeelliseksi, mutta se voi olla myös ahdistavaa. Hiljaisuus on omana lukunaan kuvaamassa osallistujien kommentteja, jotka olivat draamapajan ydinmateriaalia. Tärkeintä ovat olleet osallistujien omat kokemukset, joita ei ole välttämättä tarvinnut tuoda muille esille. Opinnäytetyössä tulee esille se, kuinka arjessa on taidetta ja taide on arkea, kun sitä katsoo uudesta näkökulmasta.
Draamapaja koostui harjoituksista ja keskusteluista. Tärkeintä on ollut se, että pysähtyy, jotta voi tavoittaa hiljaisuuden. Opinnäytetyössä tuodaan esille, kuinka hiljaisuuden voi arjessa saavuttaa taiteen avulla. Hiljaisuutta tavoitellaan konkreettisesti mm. pysähtymisen ja tilan tarkastelun kautta. Opinnäytetyön teoriapohjassa käsitellään, miksi taidetta kannattaa tuoda arkeen sekä nostetaan taidetyöskentelyn perusteluja esiin. Siinä pohditaan myös, mitä vaaditaan ohjaajalta rauhallisen aiheen ohjaamisessa ja tuodaan myös toiminnan eettisyys ja esteettisyys esiin.
Opinnäytetyö on kuvaus siitä, mitä draamapajoissa nousi esille. Hiljaisuus on yksilöllinen kokemus ja se koettiin pääosin tarpeelliseksi, mutta se voi olla myös ahdistavaa. Hiljaisuus on omana lukunaan kuvaamassa osallistujien kommentteja, jotka olivat draamapajan ydinmateriaalia. Tärkeintä ovat olleet osallistujien omat kokemukset, joita ei ole välttämättä tarvinnut tuoda muille esille. Opinnäytetyössä tulee esille se, kuinka arjessa on taidetta ja taide on arkea, kun sitä katsoo uudesta näkökulmasta.