Tanssilavaetiketti
Multanen, Piia (2013)
Multanen, Piia
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304154407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304154407
Tiivistelmä
Paritanssin historia ylettyy 1500-luvulle asti, ja siitä on vielä heikosti tietoa. Tanssi on ihmiskunnan vanhimpia taidemuotoja, mutta suomalaisesta paritanssista varsinaiset dokumentit alkavat vasta 1700-luvulla lukuun ottamatta muutamia viitteitä 1500–1600-luvulle. Opinnäytetyöni on tarkoitus antaa ymmärrystä tanssilava kulttuurista ja sen etiketistä, josta ei ole paljoa kirjoitettua tietoa. Pyrin selvittämään, miten paritanssin historia on vaikuttanut nykypäivän lavatanssi-iltoihin. Tanssitaito ja etiketin tavat ovat siirtyneet vanhemmilta lapsille perimätietona. Etiketti itsessään mielletään käytöstavaksi, ja tietous käytöstavoista saadaan kasvatuksen mukana. Työssäni tutkin arkipäivän etikettiä ja vertaan sitä tanssipaikkojen etikettiin. Paneudun myös hiljaisiin sääntöihin, joita tanssilavoilla saattaa olla. On mielenkiintoista, mistä meidän tanssilavamme ovat saaneet alkunsa ja miten ne ovat muotoutuneet meidän aikaamme.
Tanssi-iltaan valmistautuminen on tärkeää, koska ensivaikutelma kertoo enemmän kuin sanat. Tanssi-illasta monelle tulee mieleen kukkamekkoja ja kauluspaitoja, mutta tänä päivänä pukeutuminen on vapaampaa sekä erilaista. Tutkimuksessani on ollut mukana sähköpostikyselyyn osallistuneita eri-ikäisiä tanssin harrastajia. Osa haastatteluun osallistuneista ovat vasta aloittaneita – osalla on monen kymmenen vuoden tanssikokemus. Käytän lähteiden lisänä vastaajilta saamiani vastauksia kertoen heidän sukupuolensa ja ikänsä. Lähteinä käytettyjä aineistoja on hyödynnetty erilaisista tanssikirjoista sekä etikettikirjoista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että itse toimintatavat eivät ole muuttuneet aikojen saatossa, vaikka tanssilavakohtaisia eroavaisuuksia tietysti löytyykin. Tanssilavoilla on edelleen miesten ja naisten puolet sekä tanssinhaku tapahtuu joko valotaulun tai orkesterin ohjaamana.
Jatkotutkimusta ja tulevaisuutta varten olisi mielenkiintoista lähteä kasaamaan ihmisten mietteitä arkistoitavaksi, ja tutkimaan: miten, jo nyt käyttäytyvä tanssi-kulttuuri on muokkautunut esimerkiksi 30vuoden päähän. Pysyvätkö tanssi-illan käytännöt samana: esimerkiksi naisten ja miesten puolet sekä hakukäytännöt ja eroavatko arkielämän käytöstavat lavatanssikulttuurissa.
Tanssi-iltaan valmistautuminen on tärkeää, koska ensivaikutelma kertoo enemmän kuin sanat. Tanssi-illasta monelle tulee mieleen kukkamekkoja ja kauluspaitoja, mutta tänä päivänä pukeutuminen on vapaampaa sekä erilaista. Tutkimuksessani on ollut mukana sähköpostikyselyyn osallistuneita eri-ikäisiä tanssin harrastajia. Osa haastatteluun osallistuneista ovat vasta aloittaneita – osalla on monen kymmenen vuoden tanssikokemus. Käytän lähteiden lisänä vastaajilta saamiani vastauksia kertoen heidän sukupuolensa ja ikänsä. Lähteinä käytettyjä aineistoja on hyödynnetty erilaisista tanssikirjoista sekä etikettikirjoista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että itse toimintatavat eivät ole muuttuneet aikojen saatossa, vaikka tanssilavakohtaisia eroavaisuuksia tietysti löytyykin. Tanssilavoilla on edelleen miesten ja naisten puolet sekä tanssinhaku tapahtuu joko valotaulun tai orkesterin ohjaamana.
Jatkotutkimusta ja tulevaisuutta varten olisi mielenkiintoista lähteä kasaamaan ihmisten mietteitä arkistoitavaksi, ja tutkimaan: miten, jo nyt käyttäytyvä tanssi-kulttuuri on muokkautunut esimerkiksi 30vuoden päähän. Pysyvätkö tanssi-illan käytännöt samana: esimerkiksi naisten ja miesten puolet sekä hakukäytännöt ja eroavatko arkielämän käytöstavat lavatanssikulttuurissa.