Segregaation vähentäminen asuntokantaa kehittämällä
Ylitalo, Erja (2013)
Ylitalo, Erja
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303263658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303263658
Tiivistelmä
Noin 20 prosenttia suomalaisista asuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, jotka kärsivät osittain kahdesta ongelmasta: mittava määrä asuinrakennuksia on peruskorjauskuntoisia ja tietyissä lähiöissä sosiaaliset ongelmat ovat kärjistyneet. Asuntojen huonon kunnon tai alueen heikon imagon vuoksi ne eivät houkuttele asukkaita. Asuinalueille keskittyy huono-osaisuutta, joka ilmenee työttömyytenä, toimeentulotukiriippuvuutena ja vähävaraisuutena. Näihin lähiöihin sijoittuvat myös maahanmuuttajat ja alueet eriytyvät etnisesti.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa etnisen segregaation vaikutuksista Turussa sijaitsevan Varissuon lähiön tilaan kiinteistöinvestointien päätöksenteon tueksi sekä etsiä keinoja segregaation purkamiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa: Onko Varissuon keskittymä syntynyt maahanmuuttajien omien valintojen seurauksena, asuntoviranomaisten toiminnasta vai rakenteellisista tekijöistä? Muuttavatko kantaväestöön kuuluvat Varissuolta pois, entä välttelevätkö he sitä asuinalueena? Onko keskittymä aiheuttanut Varissuolla kiinteistöomaisuuden arvon tai vuokratason alenemisen suhteessa muihin asuinalueisiin?
Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin liiketaloudellisesta näkökulmasta käyttäen useita menetelmiä: aikaisemmat tutkimukset aiheesta, tilastotutkimukset, kyselytutkimus ja muutosprosessin analysointi. Tutkimuksessa käytettiin tilastokeskuksen, Turun kaupungin ja TVT Asunnot Oy:n tieto-kantoja sekä arkistoituja asuntohakemuksia. Arkisto-otos sisälsi 1402 asuntohakemusta, joista puolet oli tehty syyskuussa 2010 ja toinen puoli syyskuussa 2012. Hakemuksista selvitettiin kantaväestön ja maahanmuuttajien asuinaluevalintoja ja niiden eroavaisuuksia. Tutkimustulosten perusteella kantaväestö ei ole pakenemassa Varissuolta, mutta heillä ei ole sinne myöskään muuttohalukkuutta. Sen sijaan maahanmuuttajat hakeutuivat Varissuolle asumaan.
Tutkimuksessa analysoitiin kahden sosioekonomisesti ja etnisesti segregoituneen vuokratalon muutosprosessia. Talojen uudistuksessa vetovoimatekijöiksi nostettiin laadukas peruskorjaus, nykyaikaiset pintamateriaalit, höyrysauna, elektroninen lukitusjärjestelmä, viihtyisä piha, hyvä valaistus sekä savuttomuus. Uudistuksen jälkeen taloihin muodostui sosioekonomisesti tasapainoinen asukasrakenne, asuminen rauhoittui, asukasvaihtuvuus pieneni ja käyttöaste sekä vuokratuotto paranivat.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa etnisen segregaation vaikutuksista Turussa sijaitsevan Varissuon lähiön tilaan kiinteistöinvestointien päätöksenteon tueksi sekä etsiä keinoja segregaation purkamiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa: Onko Varissuon keskittymä syntynyt maahanmuuttajien omien valintojen seurauksena, asuntoviranomaisten toiminnasta vai rakenteellisista tekijöistä? Muuttavatko kantaväestöön kuuluvat Varissuolta pois, entä välttelevätkö he sitä asuinalueena? Onko keskittymä aiheuttanut Varissuolla kiinteistöomaisuuden arvon tai vuokratason alenemisen suhteessa muihin asuinalueisiin?
Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin liiketaloudellisesta näkökulmasta käyttäen useita menetelmiä: aikaisemmat tutkimukset aiheesta, tilastotutkimukset, kyselytutkimus ja muutosprosessin analysointi. Tutkimuksessa käytettiin tilastokeskuksen, Turun kaupungin ja TVT Asunnot Oy:n tieto-kantoja sekä arkistoituja asuntohakemuksia. Arkisto-otos sisälsi 1402 asuntohakemusta, joista puolet oli tehty syyskuussa 2010 ja toinen puoli syyskuussa 2012. Hakemuksista selvitettiin kantaväestön ja maahanmuuttajien asuinaluevalintoja ja niiden eroavaisuuksia. Tutkimustulosten perusteella kantaväestö ei ole pakenemassa Varissuolta, mutta heillä ei ole sinne myöskään muuttohalukkuutta. Sen sijaan maahanmuuttajat hakeutuivat Varissuolle asumaan.
Tutkimuksessa analysoitiin kahden sosioekonomisesti ja etnisesti segregoituneen vuokratalon muutosprosessia. Talojen uudistuksessa vetovoimatekijöiksi nostettiin laadukas peruskorjaus, nykyaikaiset pintamateriaalit, höyrysauna, elektroninen lukitusjärjestelmä, viihtyisä piha, hyvä valaistus sekä savuttomuus. Uudistuksen jälkeen taloihin muodostui sosioekonomisesti tasapainoinen asukasrakenne, asuminen rauhoittui, asukasvaihtuvuus pieneni ja käyttöaste sekä vuokratuotto paranivat.