Silmänpaineen mittaaminen ja glaukooman riskitekijät optometristin työssä : iCare- ja Goldmann-mittausten vertailua
Hyvärinen, Pirjo (2013)
Hyvärinen, Pirjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253648
Tiivistelmä
Glaukooma on merkittävä heikkonäköisyyden aiheuttaja maailmassa. Suomessa se aiheuttaa kaikista näkövammoista 6,5%. Glaukooma ja sen aiheuttama näönmenetys on mahdollista ehkäistä varhaisella diagnoosilla ja oikealla hoidolla. Glaukooman seulonnassa optikolla on tärkeä rooli normaalien näöntarkastuskäyntien yhteydessä. Tämän työn tarkoituksena on kehittää lähetysperusteita silmälääkärille, silloin kun asiakkaalla silmänpaine on kohonnut.
Tutkimuksessa vertailin kahden eri periaatteella toimivan silmänpainemittarin (iCare –kimmoketonometri ja Goldmann-applanaatiotonometri) silmänpainearvoja toisiinsa 77 tutkimuspotilaalla. Perehdyin silmänpaineen lisäksi myös muihin glaukooman riskitekijöihin. Selvitin tutkimuspotilailla sukurasituksen, exfoliaatiosyndrooman, myopian ja diabeteksen yhteyttä silmänpainearvoihin. Tein tutkimuksen yhteistyössä Mikkelin Instrumentariumissa vastaanottavan silmälääkärin kanssa. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmistolla sekä Excel-sovelluksella, jota oli täydennetty Aki Taanilan "tilastoapu.xlam" makrokokoelmalla.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu pääasiassa glaukoomasta ja sen riskitekijöistä. Käsittelen myös silmänpainemittarien toimintaperiaatteita ja niillä aiemmin suoritettuja silmänpaineen vertailututkimuksia. Saadut silmänpaineen mittaustulosten erot iCare:lla ja Goldmannilla poikkesivat aikaisemmista vertailuista jonkin verran.
Tutkimus vahvisti sukurasituksen merkitystä glaukooman kehittymisessä. Muita merkittäviä riskitekijöitä ei tässä tutkimuksessa tullut esille. Optikon tulisikin lähettää asiakkaat, joilla on silmänpainetautia suvussa, keskimääräistä herkemmin silmälääkärille jatkotutkimuksiin.
Tutkimuksessa vertailin kahden eri periaatteella toimivan silmänpainemittarin (iCare –kimmoketonometri ja Goldmann-applanaatiotonometri) silmänpainearvoja toisiinsa 77 tutkimuspotilaalla. Perehdyin silmänpaineen lisäksi myös muihin glaukooman riskitekijöihin. Selvitin tutkimuspotilailla sukurasituksen, exfoliaatiosyndrooman, myopian ja diabeteksen yhteyttä silmänpainearvoihin. Tein tutkimuksen yhteistyössä Mikkelin Instrumentariumissa vastaanottavan silmälääkärin kanssa. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmistolla sekä Excel-sovelluksella, jota oli täydennetty Aki Taanilan "tilastoapu.xlam" makrokokoelmalla.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu pääasiassa glaukoomasta ja sen riskitekijöistä. Käsittelen myös silmänpainemittarien toimintaperiaatteita ja niillä aiemmin suoritettuja silmänpaineen vertailututkimuksia. Saadut silmänpaineen mittaustulosten erot iCare:lla ja Goldmannilla poikkesivat aikaisemmista vertailuista jonkin verran.
Tutkimus vahvisti sukurasituksen merkitystä glaukooman kehittymisessä. Muita merkittäviä riskitekijöitä ei tässä tutkimuksessa tullut esille. Optikon tulisikin lähettää asiakkaat, joilla on silmänpainetautia suvussa, keskimääräistä herkemmin silmälääkärille jatkotutkimuksiin.