Kehitysvammaisten kokemuksia itsemääräämisoikeudesta asumisyksiköiden arjessa
Manninen, Anu; Saarenpää, Anni (2012)
Manninen, Anu
Saarenpää, Anni
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302242560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302242560
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Carean sosiaalipalvelujen tilaamana ja sen tarkoituksena oli selvittää asumispalveluyksikössä asuvien kehitysvammaisten ihmisten kokemuksia itsemääräämisoikeudestaan ja sen toteutumisesta asumisyksiköiden arjessa. Saadun tiedon avulla on Carean sosiaalipalvelujen tarkoitus kehittää toimintaansa kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden kannalta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen aineistokeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineisto koostui yhdeksästä haastattelusta, jotka toteutettiin kahdessa eri avohuollon, autetun asumisen, asumisyksikössä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ei ole täydellistä. Esteenä tälle korostuivat kehitysvammaisten laitostuminen, sosiaalisten suhteiden vähäisyys sekä henkilökunnan ja asukkaiden väliset valtasuhteet. Institutionalisoitunut ihminen ei voi olla itsemääräävä. Tämän vuoksi Carean sosiaalipalveluiden tulisikin miettiä, miten auttaa ja tukea asukkaitaan itsenäisempään toimintaan, laitosmaisuuden rajoja häivyttäen. Arkielämässä itsemäärääminen on riippuvaista jokapäiväisistä sosiaalisista suhteista ja valta-suhteista, joiden sisällä oikeuksia toteutetaan. Asumisyksiköiden henkilökunta onkin kehitysvammaisen asukkaan mielestä vallanpitäjä. Vain valtasuhteita rikkomalla sekä henkilökunnan ja asukkaan tasavertaiseksi tekemisellä olisi mahdollista saada esille asukkaan todellinen itsemäärääminen.
Carean sosiaalipalvelut voivat tukea asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta kyseenalaistamalla toimintatapojaan. Asukkaille eletyssä arjessa tärkeimpiä ovat pienet asiat ja päätökset – aina ei kyse ole isoista toimintalinjauksista. Jokaisesta asukkaasta tulisikin miettiä yksilöllisesti, toteutuuko tehdyissä päätöksissä asukkaan itsemääräämisoikeus parhaalla mahdollisella, ja juuri tälle asukkaalle sopivalla, tavalla vai ei.
Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ei ole täydellistä. Esteenä tälle korostuivat kehitysvammaisten laitostuminen, sosiaalisten suhteiden vähäisyys sekä henkilökunnan ja asukkaiden väliset valtasuhteet. Institutionalisoitunut ihminen ei voi olla itsemääräävä. Tämän vuoksi Carean sosiaalipalveluiden tulisikin miettiä, miten auttaa ja tukea asukkaitaan itsenäisempään toimintaan, laitosmaisuuden rajoja häivyttäen. Arkielämässä itsemäärääminen on riippuvaista jokapäiväisistä sosiaalisista suhteista ja valta-suhteista, joiden sisällä oikeuksia toteutetaan. Asumisyksiköiden henkilökunta onkin kehitysvammaisen asukkaan mielestä vallanpitäjä. Vain valtasuhteita rikkomalla sekä henkilökunnan ja asukkaan tasavertaiseksi tekemisellä olisi mahdollista saada esille asukkaan todellinen itsemäärääminen.
Carean sosiaalipalvelut voivat tukea asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta kyseenalaistamalla toimintatapojaan. Asukkaille eletyssä arjessa tärkeimpiä ovat pienet asiat ja päätökset – aina ei kyse ole isoista toimintalinjauksista. Jokaisesta asukkaasta tulisikin miettiä yksilöllisesti, toteutuuko tehdyissä päätöksissä asukkaan itsemääräämisoikeus parhaalla mahdollisella, ja juuri tälle asukkaalle sopivalla, tavalla vai ei.