Farmi : Liiketoimintasuunnitelma lasten ja nuorten mielenkuntoutuspalveluille
Lius, Satu (2012)
Lius, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301271751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301271751
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioita oman yritysideani mukaista lasten ja nuorten mielenkuntoutuskeskusta perustettaessa on selvitettävä ja otettava huomioon. Työn idea ja aihe muodostuivat oman yritysidean pohjalta ja sen lopputuloksena on liiketoimintasuunnitelma. Lähtökohtaisesti työn on tarkoitus toimia tietolähteenä tekijälle itselleen sekä selvittää onko yritysidea toteutettavissa myös käytännössä. Työn tuloksena syntyi selvitys, jossa on yleispätevää tietoa liiketoiminnan aloittamisesta sekä yritysidean mukaisesta toiminnasta yleisesti; Green care – toiminnasta osana lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutusta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ammattihenkilöstön käsitys suunnitellun yrityksen tarjoamien palveluiden hyödyistä ja alueellisesta tarpeesta sekä kuinka lapsi tai nuori päätyy yksityisten ostopalveluiden ääreen. Teemahaastattelut toteutettiin kahdelle vastaavanlaisia palveluita tuottavalle palveluntarjoajalle sekä kahdelle potentiaaliselle palvelun välittäjälle.
Tulokset olivat kaiken kaikkiaan rohkaisevia. Etenkin ammattihenkilöstön käsitykset Green care -toiminnan hyödyistä osana lasten ja nuorten mielenkuntoutusta tukivat teoreettista viitekehystä. Myös palveluiden alueellinen tarve antoi rohkaisevia tuloksia. Huolenaiheeksi kuitenkin muodostui maksajatahojen niukkuus. Vaikka tarvetta näille kuntoutusmuodoille olisi, riittääkö maksusitoumuksen saajia siihen, että toiminta olisi kannattavaa.
Green care -kuntoutuksen näkökulmasta hyödyllisiä jatkotutkimusaiheita voisivat olla Green care -kuntoutuksen mahdollisuudet erilaisten diagnoosien omaavien potilaiden kuntoutuksessa. Toisaalta olisi myös hyödyllistä kartoittaa Green care -kuntoutujien kokemuksia toimintojen kuntouttavuudesta sekä kartoittaa hoitohenkilökunnan asenteita Green care -kuntoutusta kohtaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ammattihenkilöstön käsitys suunnitellun yrityksen tarjoamien palveluiden hyödyistä ja alueellisesta tarpeesta sekä kuinka lapsi tai nuori päätyy yksityisten ostopalveluiden ääreen. Teemahaastattelut toteutettiin kahdelle vastaavanlaisia palveluita tuottavalle palveluntarjoajalle sekä kahdelle potentiaaliselle palvelun välittäjälle.
Tulokset olivat kaiken kaikkiaan rohkaisevia. Etenkin ammattihenkilöstön käsitykset Green care -toiminnan hyödyistä osana lasten ja nuorten mielenkuntoutusta tukivat teoreettista viitekehystä. Myös palveluiden alueellinen tarve antoi rohkaisevia tuloksia. Huolenaiheeksi kuitenkin muodostui maksajatahojen niukkuus. Vaikka tarvetta näille kuntoutusmuodoille olisi, riittääkö maksusitoumuksen saajia siihen, että toiminta olisi kannattavaa.
Green care -kuntoutuksen näkökulmasta hyödyllisiä jatkotutkimusaiheita voisivat olla Green care -kuntoutuksen mahdollisuudet erilaisten diagnoosien omaavien potilaiden kuntoutuksessa. Toisaalta olisi myös hyödyllistä kartoittaa Green care -kuntoutujien kokemuksia toimintojen kuntouttavuudesta sekä kartoittaa hoitohenkilökunnan asenteita Green care -kuntoutusta kohtaan.