Jätevesilietekartoitus Vanajavesikeskuksen alueella
Tahvola, Sampo (2012)
Tahvola, Sampo
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301151422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301151422
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantaja Vanajavesikeskus on hanke, joka perustettiin Hämeenlinnan seudulle edistämään vesistön kuntoa sekä koko alueen vetovoimaisuutta. Tämän työn tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskäsitys Vanajavesikeskuksen alueella syntyvästä jätevesilietemäärästä, sen hyötykäyttökohteista sekä ihmistoiminnasta peräisin olevista ja ympäristöä kuormittavista ravinnemääristä. Tavoitteena oli muodostaa alueelta yleiskuva, joka toimii perustietona tehtäessä tarkempia ja yksityiskohtaisempia tutkimuksia alueen kohteista.
Tässä työssä on esitelty jätevesilietteen yleisimmät käsittelymenetelmät, kuten mädätys, kompostointi ja kemiallinen käsittely sekä yleisimmät hyötykäyttökohteet, jotka ovat viherrakentaminen, energiahyötykäyttö ja maatalous. Myös lietettä ja sen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä on käyty läpi.
Tämä kartoitus tehtiin hyödyntämällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, selvityksiä ja raportteja. Alueen jätevedenpuhdistamoilta tiedot hankittiin puhelinhaastatteluilla ja sähköpostilla. Myös VAHTI-tietokantaa hyödynnettiin puhdistamoiden tietoja selvitettäessä.
Vanajavesikeskuksen alueella syntyy vuosittainen noin 20000 tonnia kuivattua lietettä, jota hyödynnetään Paroisten puhdistamolla jalostamalla sitä kompostimullaksi sekä maanparannuskompostiksi. Paroisilla sekä Riihimäen puhdistamolla lietteestä tuotetaan mädätyksen avulla biokaasua. Suurin osa lietteestä kuljetetaan Vambio Oy:lle jatkokäsittelyyn. Alueen puhdistamoille päätyy vuosittain noin 137 tonnia fosforia, josta noin 4 tonnia päätyy puhdistuksen jälkeen vesistöön. Puhdistamoille päätymättömän ihmistoiminnoista peräisin olevan fosforin määrä on noin 30 tonnia.
Mahdollisia jatkotutkimuksia voi harkita esim. järvikohtaisesti tehtynä rehevöitymisen hidastamiseksi ja lietteen hyötykäytön tehostamiseen energiana.
Tässä työssä on esitelty jätevesilietteen yleisimmät käsittelymenetelmät, kuten mädätys, kompostointi ja kemiallinen käsittely sekä yleisimmät hyötykäyttökohteet, jotka ovat viherrakentaminen, energiahyötykäyttö ja maatalous. Myös lietettä ja sen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä on käyty läpi.
Tämä kartoitus tehtiin hyödyntämällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, selvityksiä ja raportteja. Alueen jätevedenpuhdistamoilta tiedot hankittiin puhelinhaastatteluilla ja sähköpostilla. Myös VAHTI-tietokantaa hyödynnettiin puhdistamoiden tietoja selvitettäessä.
Vanajavesikeskuksen alueella syntyy vuosittainen noin 20000 tonnia kuivattua lietettä, jota hyödynnetään Paroisten puhdistamolla jalostamalla sitä kompostimullaksi sekä maanparannuskompostiksi. Paroisilla sekä Riihimäen puhdistamolla lietteestä tuotetaan mädätyksen avulla biokaasua. Suurin osa lietteestä kuljetetaan Vambio Oy:lle jatkokäsittelyyn. Alueen puhdistamoille päätyy vuosittain noin 137 tonnia fosforia, josta noin 4 tonnia päätyy puhdistuksen jälkeen vesistöön. Puhdistamoille päätymättömän ihmistoiminnoista peräisin olevan fosforin määrä on noin 30 tonnia.
Mahdollisia jatkotutkimuksia voi harkita esim. järvikohtaisesti tehtynä rehevöitymisen hidastamiseksi ja lietteen hyötykäytön tehostamiseen energiana.