Tukihenkilön käsikirja Desiker-Aurinkomäki Oy:ssä
Lindgren, Jarmo (2012)
Lindgren, Jarmo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301021010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301021010
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sitä, millaista on tukihenkilötoiminta yrityksessä, jossa työskentelen. Yritys tuottaa erilaisia lastensuojelupalveluja yksityisellä sektorilla. Toteutin opinnäytetyöni työpaikallani, koska siellä ei ollut aiemmin määritelty tukihenkilön toimenkuvaa. Yrityksen hoitotyön käsikirjassa on tukihenkilön toiminnan suuntaviivat selkeästi, mutta tukihenkilön toimintaa tukevaa materiaalia ei ole vielä.
Tutkimuksessa kartoitettiin, miten tukihenkilöiden tulisi toimia tehtävässään, miten tukihenkilötoimintaa tulisi kehittää tukihenkilöiden mielestä ja mitä taitoja ja menetelmiä tukihenkilöiden tulisi käyttää toiminnassaan. Tukihenkilöiden menetelminä olivat kuuntelu, keskustelu ja toiminnallinen työtapa. On tärkeätä, että tukihenkilö käyttäisi näitä kaikkia menetelmiä. Menetelmistä on muun muassa se hyöty, että nuoren motivaatio tekemiseen ja harrastamiseen kasvaa, kun oma tekeminen ja keksiminen muuttuvat tärkeiksi ja arvostetuiksi.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineiston olen kerännyt haastattelemalla työntekijöitä. Tutkimuksessa haastateltiin sekä tukihenkilöinä toimivia että niitä työntekijöitä, jotka eivät tällä hetkellä toimi tukihenkilönä. Tutkimus pohjaa heidän omiin kokemuksiinsa heidän työskennellessään nuorten parissa. Etsin aineistosta samankaltaisuudet sekä erilaisuudet, joiden avulla kokosin niistä kokonaisuuden. Tämän kautta oli tarkoitus luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa uutta tietoa. Pyrin aineistoa tiivistämällä siihen, että en kadottaisi sen sisältämää informaatiota. Tätä kautta sain aineistosta selkeää ja mielekästä.
Aineistosta tuli ilmi erilaisia näkemyksiä, joiden avulla olisi helpompi auttaa nuoria eri menetelmien avulla. Menetelmiä ei ole käytetty nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi työntekijöiden toivomalla tavalla. Nuoren kanssa ei ole päästy käymään niin usein keskusteluja kuin on toivottu eikä eri menetelmiä ole käytetty. Työntekijät toimivat hyvin haasteellisilla alueilla, joissa on välillä tehtävä nopeita päätöksiä. Kentästä tekee laajan jokaisen nuoren yksilöllisyys. Tukihenkilöt kokevat tarvitsevansa lisää tietoa ja taitoa, jotta pystyisivät toimimaan paremmin nuorten kanssa. Tällöin he tietävät, mitä tukityöltä odotetaan ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa toimia tukihenkilöinä.
Tukihenkilötyö on kuntouttavaa ja pitkäjänteistä, mikä tuo työhön lisää haastavuutta. Haastatteluissa tuli hyvin ilmi, mitä tulisi kehittää työpaikan tukihenkilötoiminnassa. Heidän mielestään tukihenkilötoimintaa ei tueta riittävästi, eikä voimavaroja suunnata nuorten tukihenkilötoimintaan tarpeeksi. Nuorta ei oteta tarpeeksi yksilönä huomioon ja heidän erikoistarpeensa katoavat muun työn sekaan. Työntekijät toivoivat lisää aikaa tukihenkilötoimintaan, jonka avulla he pystyisivät tukemaan ja motivoimaan nuorta vahvemmin. Kaikki haastateltavat olivat hyvin motivoituneita toimimaan tukihenkilöinä ja toivoivat saavansa lisää aikaa ja perehdytystä kyseiseen toimintaan. Tukihenkilötoimintaa ei saisi kokea rasitteena, vaan yhtenä työn osana, jolle tulisi antaa lisää aikaa ja resursseja. Tämän ansiosta nuori kokisi tukihenkilön läheiseksi ja luotettavaksi. Nuorten motivaatio lisääntyisi eri osa-alueita kohtaan, kuten rahankäyttöön ja harrastuksiin. Hyvin tehty tukityö antaa tukea ja tunnustusta nuorelle ja on arvokasta työtä nuoren tulevaisuudelle.
Tutkimuksessa kartoitettiin, miten tukihenkilöiden tulisi toimia tehtävässään, miten tukihenkilötoimintaa tulisi kehittää tukihenkilöiden mielestä ja mitä taitoja ja menetelmiä tukihenkilöiden tulisi käyttää toiminnassaan. Tukihenkilöiden menetelminä olivat kuuntelu, keskustelu ja toiminnallinen työtapa. On tärkeätä, että tukihenkilö käyttäisi näitä kaikkia menetelmiä. Menetelmistä on muun muassa se hyöty, että nuoren motivaatio tekemiseen ja harrastamiseen kasvaa, kun oma tekeminen ja keksiminen muuttuvat tärkeiksi ja arvostetuiksi.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineiston olen kerännyt haastattelemalla työntekijöitä. Tutkimuksessa haastateltiin sekä tukihenkilöinä toimivia että niitä työntekijöitä, jotka eivät tällä hetkellä toimi tukihenkilönä. Tutkimus pohjaa heidän omiin kokemuksiinsa heidän työskennellessään nuorten parissa. Etsin aineistosta samankaltaisuudet sekä erilaisuudet, joiden avulla kokosin niistä kokonaisuuden. Tämän kautta oli tarkoitus luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa uutta tietoa. Pyrin aineistoa tiivistämällä siihen, että en kadottaisi sen sisältämää informaatiota. Tätä kautta sain aineistosta selkeää ja mielekästä.
Aineistosta tuli ilmi erilaisia näkemyksiä, joiden avulla olisi helpompi auttaa nuoria eri menetelmien avulla. Menetelmiä ei ole käytetty nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi työntekijöiden toivomalla tavalla. Nuoren kanssa ei ole päästy käymään niin usein keskusteluja kuin on toivottu eikä eri menetelmiä ole käytetty. Työntekijät toimivat hyvin haasteellisilla alueilla, joissa on välillä tehtävä nopeita päätöksiä. Kentästä tekee laajan jokaisen nuoren yksilöllisyys. Tukihenkilöt kokevat tarvitsevansa lisää tietoa ja taitoa, jotta pystyisivät toimimaan paremmin nuorten kanssa. Tällöin he tietävät, mitä tukityöltä odotetaan ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa toimia tukihenkilöinä.
Tukihenkilötyö on kuntouttavaa ja pitkäjänteistä, mikä tuo työhön lisää haastavuutta. Haastatteluissa tuli hyvin ilmi, mitä tulisi kehittää työpaikan tukihenkilötoiminnassa. Heidän mielestään tukihenkilötoimintaa ei tueta riittävästi, eikä voimavaroja suunnata nuorten tukihenkilötoimintaan tarpeeksi. Nuorta ei oteta tarpeeksi yksilönä huomioon ja heidän erikoistarpeensa katoavat muun työn sekaan. Työntekijät toivoivat lisää aikaa tukihenkilötoimintaan, jonka avulla he pystyisivät tukemaan ja motivoimaan nuorta vahvemmin. Kaikki haastateltavat olivat hyvin motivoituneita toimimaan tukihenkilöinä ja toivoivat saavansa lisää aikaa ja perehdytystä kyseiseen toimintaan. Tukihenkilötoimintaa ei saisi kokea rasitteena, vaan yhtenä työn osana, jolle tulisi antaa lisää aikaa ja resursseja. Tämän ansiosta nuori kokisi tukihenkilön läheiseksi ja luotettavaksi. Nuorten motivaatio lisääntyisi eri osa-alueita kohtaan, kuten rahankäyttöön ja harrastuksiin. Hyvin tehty tukityö antaa tukea ja tunnustusta nuorelle ja on arvokasta työtä nuoren tulevaisuudelle.