Omaisuuden lahjoittaminen : Taloudellista apua omille jälkeläisille
Mustakangas, Kaisa (2012)
Mustakangas, Kaisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120278
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lahjaverotuksen lainsäädännöllistä perustaa ja verotuskäytäntöä. Erityishuomio oli vanhempien ja isovanhempien tekemissä elinaikaisissa luovutuksissa erityisesti, kun tarkoituksena on antaa taloudellista apua jälkeläisille. Tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ja millaista omaisuutta voidaan lahjoittaa verovapaasti ja mitä muotoseikkoja lahjanantajan on huomioitava lahjoittaessaan omaisuuttaan. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, mitä vaihtoehtoja vanhemmilla on, kun he haluavat luovuttaa asunnon jälkipolvilleen ja miten näitä vaihtoehtoja verotuksellisesti kohdellaan. Työllä ei ole toimeksiantajaa vaan tutkimus on syntynyt tekijän omasta mielenkiinnosta vero-oikeuteen ja lahjaverotukseen.
Työn tietoperustassa on tutkittu lainsäädännön asettamia vaatimuksia lahjan muodolle sekä lahjaverotuksen toimittamista ja perusteita. Lisäksi on selvitetty verovapaita lahjoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa arvokkaampien lahjojen verokohteluun. Tutkimusmenetelmänä oli lainoppi. Keskeisin lainsäädäntö on perintö- ja lahjaverolaissa. Työn empiirisessä osuudessa on käytetty laadullista tutkimusta. Työtä varten tehdyssä asiantuntijahaastattelussa haastateltiin varain- ja muutosverotuksen osastopäällikkö Jani Leminahoa sekä veroasiantuntija Sanna Juusolaa Pohjois-Pohjanmaan verotoimistosta.
Tutkimusta voivat hyödyntää kaikki, jotka suunnittelevat omaisuuden lahjoittamista sekä erityisesti, kun mietitään missä rajoissa taloudellista apua voidaan antaa. Opinnäytetyön tuloksena on syntynyt laaja-alainen tietopaketti lahjaverotuksesta sekä asioista, joita vanhempien tai isovanhempien on huomioitava antaessaan taloudellista apua omille jälkeläisille. Erityisesti vanhempien ja isovanhempien on huomioitava muotovaatimukset, kun lahjoitetaan kiinteää omaisuutta sekä silloin, kun lahjansaajana on alaikäinen. Tietyissä tilanteissa alaikäiselle on haettava edunvalvojan sijaista. Lahjasta on annettava lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjaverovelvollisuuden alkamisesta. Lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella.
Verovapaasti voidaan lahjoittaa rahaa tai muuta omaisuutta alle 4 000 euron arvosta, tavanomaista koti-irtaimistoa enintään 4 000 euron arvosta sekä antaa kasvatus-, koulutus- ja elatuslahjoja. Alle 4 000 euron rahalahjoihin ja yli 4 000 euron arvoisiin koti-irtaimistolahjoihin sovelletaan yhteenlaskua: kolmen vuoden sisällä samalta lahjanantajalta saadut lahjat lasketaan yhteen. Asunto voidaan luovuttaa lahjalla tai kaupalla. Jos suoritettu vastike on tasan tai alle ¾ asunnon käyvästä arvosta, kauppa on lahjanluonteinen. Tällöin luovutuksesta määrätään myös lahjaveroa. Kauppasumma voidaan sopia korottomaksi lainaksi. Keinotekoisessa lainajärjestelyssä piilee lahjaverotusriski. Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää asunnon lahjasta määräytyviä veroja.
Työn tietoperustassa on tutkittu lainsäädännön asettamia vaatimuksia lahjan muodolle sekä lahjaverotuksen toimittamista ja perusteita. Lisäksi on selvitetty verovapaita lahjoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa arvokkaampien lahjojen verokohteluun. Tutkimusmenetelmänä oli lainoppi. Keskeisin lainsäädäntö on perintö- ja lahjaverolaissa. Työn empiirisessä osuudessa on käytetty laadullista tutkimusta. Työtä varten tehdyssä asiantuntijahaastattelussa haastateltiin varain- ja muutosverotuksen osastopäällikkö Jani Leminahoa sekä veroasiantuntija Sanna Juusolaa Pohjois-Pohjanmaan verotoimistosta.
Tutkimusta voivat hyödyntää kaikki, jotka suunnittelevat omaisuuden lahjoittamista sekä erityisesti, kun mietitään missä rajoissa taloudellista apua voidaan antaa. Opinnäytetyön tuloksena on syntynyt laaja-alainen tietopaketti lahjaverotuksesta sekä asioista, joita vanhempien tai isovanhempien on huomioitava antaessaan taloudellista apua omille jälkeläisille. Erityisesti vanhempien ja isovanhempien on huomioitava muotovaatimukset, kun lahjoitetaan kiinteää omaisuutta sekä silloin, kun lahjansaajana on alaikäinen. Tietyissä tilanteissa alaikäiselle on haettava edunvalvojan sijaista. Lahjasta on annettava lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjaverovelvollisuuden alkamisesta. Lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella.
Verovapaasti voidaan lahjoittaa rahaa tai muuta omaisuutta alle 4 000 euron arvosta, tavanomaista koti-irtaimistoa enintään 4 000 euron arvosta sekä antaa kasvatus-, koulutus- ja elatuslahjoja. Alle 4 000 euron rahalahjoihin ja yli 4 000 euron arvoisiin koti-irtaimistolahjoihin sovelletaan yhteenlaskua: kolmen vuoden sisällä samalta lahjanantajalta saadut lahjat lasketaan yhteen. Asunto voidaan luovuttaa lahjalla tai kaupalla. Jos suoritettu vastike on tasan tai alle ¾ asunnon käyvästä arvosta, kauppa on lahjanluonteinen. Tällöin luovutuksesta määrätään myös lahjaveroa. Kauppasumma voidaan sopia korottomaksi lainaksi. Keinotekoisessa lainajärjestelyssä piilee lahjaverotusriski. Hallintaoikeuden pidättäminen pienentää asunnon lahjasta määräytyviä veroja.