Järviruo'on korjuun yleistymisen edellytyksiä Suomessa
Alijoki, Tuomas (2012)
Alijoki, Tuomas
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419539
Tiivistelmä
Suomen ranta-alueiden ruovikoituminen on lisääntynyt 1900-luvun jälkipuolella johtuen maankäytön muuttumisesta, ravinnekuormituksesta ja hyötykäytön vähenemisestä. Ruovikoituneet alueet saattavat vähentää luonnon monimuotoisuutta ja heikentää veden laatua. Yksilö kokee ruovikoitumisen ongelmaksi rantojen virkistys- ja maisema arvojen heikkenemisen myötä.
Erilaiset hyödyntämistarkoitukset ja ruovikoitumisen aiheuttamat heikentävät vaikutukset ovat synnyttäneet tarpeita niittää ja poistaa ruokobiomassaa vesistöjen rannoilta. Järviruo’on korjuulla on mahdollista optimoida ruovikon tarjoamat ekosysteemipalvelut ja saada niiden sitomat ravinteet kierrätettyä ja hyödynnettyä. Itse korjuu on kuitenkin ongelmallista, sillä se on nykyisellään taloudellisesti kannattamatonta. Korjuutoiminnan yleistymisen esteinä ovat myös tietämättömyys, negatiiviset asenteet ja alan toimijoiden vähäinen määrä.
Opinnäytetyössä perehdyttiin järviruo’on kesäkorjuuseen ja siihen liittyvän toiminnan ja toimintojen kehityksen edellytyksiin Suomessa. Aihetta tutkittiin selvittämällä alan nykytilannetta ja korjuuhankkeiden toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävinä oli selvittää yksilöiden tarpeita ja maksuhalukkuutta leikkuupalveluille; vesiensuojeluyhdistyksen roolia ja kehittämistarpeita korjuutoiminnassa; alan yrittäjien toiminnan mielekkyyttä sekä hanke- ja viranomaistahojen roolia alan kehittymisessä. Opinnäytetyössä tutkittavaa ilmiötä kartoitettiin monella eri tutkimusmenetelmällä. Aineistoa kerättiin asiantuntija- ja ryhmähaastatteluin sekä kyselyllä.
Aineiston perusteella järviruo’on korjuu voi yleistyä edellyttäen, että tietoisuus lisääntyy ja alan toimijoiden yhteistyö paranee. Korjuupalveluja pitää kehittää kokonaisvaltaisiksi ja liittää niihin kiinteästi myös korjuun vaikutusten seurantaa. Yksilöiden maksuhalukkuutta voidaan edistää markkinoimalla korjuuta mielekkäänä palveluna. Vesiensuojeluyhdistysten toimintaa tulee tukea ja edesauttaa. Hanke- ja viranomaistahoilla on tärkeä rooli ranta-alueiden monikäyttösuunnittelussa ja korjuun taloudellisen kannattavuuden parantamisessa.
Ruovikoituneiden maa– ja vesialueiden omistajien, suunnitteluun keskittyvien tahojen, viranomaisten, ruovikonleikkuuyrittäjien sekä hyödyntäjien yhteistyö toiminnan kehityksen esteiden poistamiseksi on avainasemassa, kun luodaan edellytyksiä järviruo’on korjuun yleistymiselle. Korjuuta kehittämällä voidaan myös kehittää ja edistää järviruo’on hyötykäyttöä.
Erilaiset hyödyntämistarkoitukset ja ruovikoitumisen aiheuttamat heikentävät vaikutukset ovat synnyttäneet tarpeita niittää ja poistaa ruokobiomassaa vesistöjen rannoilta. Järviruo’on korjuulla on mahdollista optimoida ruovikon tarjoamat ekosysteemipalvelut ja saada niiden sitomat ravinteet kierrätettyä ja hyödynnettyä. Itse korjuu on kuitenkin ongelmallista, sillä se on nykyisellään taloudellisesti kannattamatonta. Korjuutoiminnan yleistymisen esteinä ovat myös tietämättömyys, negatiiviset asenteet ja alan toimijoiden vähäinen määrä.
Opinnäytetyössä perehdyttiin järviruo’on kesäkorjuuseen ja siihen liittyvän toiminnan ja toimintojen kehityksen edellytyksiin Suomessa. Aihetta tutkittiin selvittämällä alan nykytilannetta ja korjuuhankkeiden toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävinä oli selvittää yksilöiden tarpeita ja maksuhalukkuutta leikkuupalveluille; vesiensuojeluyhdistyksen roolia ja kehittämistarpeita korjuutoiminnassa; alan yrittäjien toiminnan mielekkyyttä sekä hanke- ja viranomaistahojen roolia alan kehittymisessä. Opinnäytetyössä tutkittavaa ilmiötä kartoitettiin monella eri tutkimusmenetelmällä. Aineistoa kerättiin asiantuntija- ja ryhmähaastatteluin sekä kyselyllä.
Aineiston perusteella järviruo’on korjuu voi yleistyä edellyttäen, että tietoisuus lisääntyy ja alan toimijoiden yhteistyö paranee. Korjuupalveluja pitää kehittää kokonaisvaltaisiksi ja liittää niihin kiinteästi myös korjuun vaikutusten seurantaa. Yksilöiden maksuhalukkuutta voidaan edistää markkinoimalla korjuuta mielekkäänä palveluna. Vesiensuojeluyhdistysten toimintaa tulee tukea ja edesauttaa. Hanke- ja viranomaistahoilla on tärkeä rooli ranta-alueiden monikäyttösuunnittelussa ja korjuun taloudellisen kannattavuuden parantamisessa.
Ruovikoituneiden maa– ja vesialueiden omistajien, suunnitteluun keskittyvien tahojen, viranomaisten, ruovikonleikkuuyrittäjien sekä hyödyntäjien yhteistyö toiminnan kehityksen esteiden poistamiseksi on avainasemassa, kun luodaan edellytyksiä järviruo’on korjuun yleistymiselle. Korjuuta kehittämällä voidaan myös kehittää ja edistää järviruo’on hyötykäyttöä.