HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ : Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus
Reuter, Jaana (2012)
Reuter, Jaana
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219270
Tiivistelmä
Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus käynnistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä lasten vanhemmille ja lähityöntekijöille vuonna 2009 kokeiluna, joka jatkui myöhemmin ryhmäohjauksen kehittämishankkeena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaukseen osallistuneiden vanhempien ja ammattihenkilöiden kokemuksia ja selvittää puhetta tukevien keinojen käyttöä osallistujien arjessa ryhmäohjauksen jälkeen.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen lomakekyselyn avulla ja aineisto käsiteltiin Webropol-ohjelman avulla. Osa avointen kysymysten aineistosta analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla,osa sisällön erittelyn avulla, jolloin tekstin sisältöä kuvattiin kvantitatiivisesti. Monivalintakysymykset analysoitiin määrällisin menetelmin.
Osallistujien kokemukset liittyivät ryhmäohjauksesta saatuun kannustukseen AAC-keinojen käyttöön arjessa, heidän osallisuutensa vahvistumiseen lapsen kuntoutuksessa sekä vuorovaikutuksen merkityksen tiedostamiseen. Kokemukset ryhmäohjaukseen osallistumisen hyödyistä muodostuivat osallistujien sosiaalisesta, tiedollisesta ja selviytymisen tukemisesta.
Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan Kuopion ja Pirkanmaan yliopistollisen sairaalan puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaukseen osallistuneiden vanhempien ja ammattihenkilöiden kokemusten vertailemista.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen lomakekyselyn avulla ja aineisto käsiteltiin Webropol-ohjelman avulla. Osa avointen kysymysten aineistosta analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla,osa sisällön erittelyn avulla, jolloin tekstin sisältöä kuvattiin kvantitatiivisesti. Monivalintakysymykset analysoitiin määrällisin menetelmin.
Osallistujien kokemukset liittyivät ryhmäohjauksesta saatuun kannustukseen AAC-keinojen käyttöön arjessa, heidän osallisuutensa vahvistumiseen lapsen kuntoutuksessa sekä vuorovaikutuksen merkityksen tiedostamiseen. Kokemukset ryhmäohjaukseen osallistumisen hyödyistä muodostuivat osallistujien sosiaalisesta, tiedollisesta ja selviytymisen tukemisesta.
Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotetaan Kuopion ja Pirkanmaan yliopistollisen sairaalan puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaukseen osallistuneiden vanhempien ja ammattihenkilöiden kokemusten vertailemista.