Muistelu muistisairaan hoitotyön auttamismenetelmänä
Vuorenmaa, Johanna; Lintunen, Seija-Marjaana (2012)
Vuorenmaa, Johanna
Lintunen, Seija-Marjaana
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219222
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten muistelua voidaan käyttää hoitotyön auttamismenetelmänä. Tehtävät olivat seuraavat: miten hoitajat käyttivät muistelua auttamismenetelmänä hoitotyössä ja miten hoitajat edistivät turvallisuudentunnetta muistelun avulla? Tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoa muistelun merkityksestä muistisairaan hoitotyössä ja sitä kautta parantaa muistisairaan hoidon laatua. Opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimusmenetelmää. Keskeisimpiä teoreettisia lähtökohtia työssä ovat muistelu, muistisairas ja hoitotyö. Aineistonkeruu on toteutettu teemahaastatteluin, haastattelemalla neljää osastolla työskentelevää lähi-, perus- tai sairaanhoitajaa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla.
Tässä opinnäytetyössä muistisairas on ympärivuorokautisessa hoidossa oleva henkilö, jolle on diagnosoitu muistisairaus. Menneisyyden tapahtumat ja niihin liittyvät muistot vaikuttavat vahvasti muistisairaan hoitoon. Koetun elämän muistelemista pidettiin hyvänä tapana tutustua muistisairaaseen ja hänen yksilöllisiin tapoihinsa. Puhumalla hyvistä muistoista saatiin muistisairas rauhoittumaan ja tuntemaan olonsa turvalliseksi. Koetun elämän läpikäymiseksi on olemassa useita keinoja. Yhtenä keinona voidaan järjestää erillisenä tapahtumana muistelupiiri. Toisaalta muistelu voi olla spontaania, osa jokapäiväistä elämää.
Opinnäytetyön avulla saatiin selville miten hoitajat olivat käyttäneet muistelua muistisairaan hoitotyössä ja miten he olivat edistäneet muistisairaan turvallisuuden tunnetta. Opinnäytetyöstä kävi ilmi hoitajien käyttäneen muistelua monin eri tavoin hoitotyössä. Hoitajien mukaan oli tärkeää tuntea muistisairaan menneisyyttä, tapoja ja tottumuksia. Jokainen haastateltava toi esiin omia kokemuksia muistelun käytöstä. Heidän mielestään menneisyyden tapahtumat ja niihin liittyvät muistot vaikuttivat vahvasti muistisairaan hoitotyöhön. Jokainen haastatelluista korosti läheisten tärkeyttä muistisairaanhoitotyön toteutuksessa. Yhteistyön läheisten kanssa toivottiin onnistuvan paremmin, sillä pitkälle edenneessä muistisairaudessa läheiset ovat paras tietolähde. Hoitajat kokivat läheisten ottavan muistisairaan menneisyydestä kysymisen negatiivisena asiana. Tähän hoitajat toivoivat muutosta. Kehittämisehdotukseksi ehdotetaan muistisairaan läheisille käyttöön tarkoitetun opaskirjan laatimista ja eri muistelutapojen tutkimista ja vertailua. Opaskirjassa olisi läheisille tietoa muistelun tärkeydestä ja merkityksestä muistisairaan hoidossa. Opaskirjaan voitaisiin liittää lomake, jonka muistisairas ja läheinen voisivat yhdessä muistellessaan täyttää. Lomakkeesta hoitajat saisivat arvokasta tietoa.
Tässä opinnäytetyössä muistisairas on ympärivuorokautisessa hoidossa oleva henkilö, jolle on diagnosoitu muistisairaus. Menneisyyden tapahtumat ja niihin liittyvät muistot vaikuttavat vahvasti muistisairaan hoitoon. Koetun elämän muistelemista pidettiin hyvänä tapana tutustua muistisairaaseen ja hänen yksilöllisiin tapoihinsa. Puhumalla hyvistä muistoista saatiin muistisairas rauhoittumaan ja tuntemaan olonsa turvalliseksi. Koetun elämän läpikäymiseksi on olemassa useita keinoja. Yhtenä keinona voidaan järjestää erillisenä tapahtumana muistelupiiri. Toisaalta muistelu voi olla spontaania, osa jokapäiväistä elämää.
Opinnäytetyön avulla saatiin selville miten hoitajat olivat käyttäneet muistelua muistisairaan hoitotyössä ja miten he olivat edistäneet muistisairaan turvallisuuden tunnetta. Opinnäytetyöstä kävi ilmi hoitajien käyttäneen muistelua monin eri tavoin hoitotyössä. Hoitajien mukaan oli tärkeää tuntea muistisairaan menneisyyttä, tapoja ja tottumuksia. Jokainen haastateltava toi esiin omia kokemuksia muistelun käytöstä. Heidän mielestään menneisyyden tapahtumat ja niihin liittyvät muistot vaikuttivat vahvasti muistisairaan hoitotyöhön. Jokainen haastatelluista korosti läheisten tärkeyttä muistisairaanhoitotyön toteutuksessa. Yhteistyön läheisten kanssa toivottiin onnistuvan paremmin, sillä pitkälle edenneessä muistisairaudessa läheiset ovat paras tietolähde. Hoitajat kokivat läheisten ottavan muistisairaan menneisyydestä kysymisen negatiivisena asiana. Tähän hoitajat toivoivat muutosta. Kehittämisehdotukseksi ehdotetaan muistisairaan läheisille käyttöön tarkoitetun opaskirjan laatimista ja eri muistelutapojen tutkimista ja vertailua. Opaskirjassa olisi läheisille tietoa muistelun tärkeydestä ja merkityksestä muistisairaan hoidossa. Opaskirjaan voitaisiin liittää lomake, jonka muistisairas ja läheinen voisivat yhdessä muistellessaan täyttää. Lomakkeesta hoitajat saisivat arvokasta tietoa.