Lapsiperheiden e-terveyspalveluiden kartoitus
Suckcharoen, Maria; Hellberg, Jaana (2012)
Suckcharoen, Maria
Hellberg, Jaana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418379
Tiivistelmä
Viime vuosina tapahtunut teknologian nopea kehitys on tuonut uusia haasteita myös terveydenhuoltoon. Sähköisiin terveyspalveluihin suhtaudutaan entistä myönteisemmin ja niiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Tämä edellyttää terveyspalveluiden jatkuvaa kehittämistä asiakaslähtöisempään suuntaan, jotta ne vastaisivat asiakkaiden tarpeita. Suuri terveyspalveluita käyttävä ryhmä on lapsiperheet, jotka on tärkeä huomioida palveluita suunniteltaessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alle kouluikäisten lapsiperheiden e-terveyspalveluita sekä niihin liittyviä mahdollisia kehittämistarpeita Espoon ja Vihdin alueilla. Palveluita kartoitettiin julkiselta, yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta. Tutkimuksessa keskityimme kartoituksen lisäksi lapsiperheiden käyttämien e-terveyspalveluiden tyytyväisyyteen, käytettävyyteen ja toimivuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin arviointitutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Espoossa Espoonlahden neuvoloissa ja Vihdissä Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloissa. Espoosta vastauksia saatiin 67 kappaletta ja Vihdistä 71 kappaletta. Näin ollen kokonaisotos oli 138.
Internetin käyttö terveyspalveluiden etsimiseen oli molemmissa alueissa erittäin yleistä, Espoossa 100 % ja Vihdissä 96 %. Julkisen sekä yksityisen sektorin tuottamien e-terveyspalveluiden käyttö oli myös varsin yleistä, mutta palveluiden käyttöalueet olivat melko suppeat. Oman kunnan e-terveyspalveluita käytettiin eniten yhteystietojen etsimiseen ja tiedon hankintaan. Yksityisellä sektorilla lääkäriaikojen varaaminen sähköisesti oli selvästi käytetyin palvelumuoto. Toiseksi eniten Internetiä käytettiin yhteystietojen etsimiseen. Kolmannen sektorin osalta tiedon hankinta ja vertaistuen saaminen olivat suosituimmat e-terveyspalvelumuodot.
Oman kunnan e-terveyspalveluiden käytettävyys koettiin melko myönteisenä ja vihtiläiset kokivat palvelut hieman käyttäjäystävällisemmiksi kuin espoolaiset. Reilut puolet kaikista vastaajista olivat tyytyväisiä oman kunnan tarjoamiin e-terveyspalveluihin.
E–terveyspalveluiden kehittämistoiveista selvimmin esille nousi sekä lääkäri- että neuvola-aikojen varaamismahdollisuus sähköisesti. Myös reseptien uusiminen sähköisesti koettiin tarpeellisena kehittämiskohteena. Juuri tällä hetkellä molemmilla paikkakunnilla onkin käynnissä eResepti-palvelun käyttöönotto, joka mahdollistaa reseptien uusinnan sähköisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alle kouluikäisten lapsiperheiden e-terveyspalveluita sekä niihin liittyviä mahdollisia kehittämistarpeita Espoon ja Vihdin alueilla. Palveluita kartoitettiin julkiselta, yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta. Tutkimuksessa keskityimme kartoituksen lisäksi lapsiperheiden käyttämien e-terveyspalveluiden tyytyväisyyteen, käytettävyyteen ja toimivuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin arviointitutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Espoossa Espoonlahden neuvoloissa ja Vihdissä Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloissa. Espoosta vastauksia saatiin 67 kappaletta ja Vihdistä 71 kappaletta. Näin ollen kokonaisotos oli 138.
Internetin käyttö terveyspalveluiden etsimiseen oli molemmissa alueissa erittäin yleistä, Espoossa 100 % ja Vihdissä 96 %. Julkisen sekä yksityisen sektorin tuottamien e-terveyspalveluiden käyttö oli myös varsin yleistä, mutta palveluiden käyttöalueet olivat melko suppeat. Oman kunnan e-terveyspalveluita käytettiin eniten yhteystietojen etsimiseen ja tiedon hankintaan. Yksityisellä sektorilla lääkäriaikojen varaaminen sähköisesti oli selvästi käytetyin palvelumuoto. Toiseksi eniten Internetiä käytettiin yhteystietojen etsimiseen. Kolmannen sektorin osalta tiedon hankinta ja vertaistuen saaminen olivat suosituimmat e-terveyspalvelumuodot.
Oman kunnan e-terveyspalveluiden käytettävyys koettiin melko myönteisenä ja vihtiläiset kokivat palvelut hieman käyttäjäystävällisemmiksi kuin espoolaiset. Reilut puolet kaikista vastaajista olivat tyytyväisiä oman kunnan tarjoamiin e-terveyspalveluihin.
E–terveyspalveluiden kehittämistoiveista selvimmin esille nousi sekä lääkäri- että neuvola-aikojen varaamismahdollisuus sähköisesti. Myös reseptien uusiminen sähköisesti koettiin tarpeellisena kehittämiskohteena. Juuri tällä hetkellä molemmilla paikkakunnilla onkin käynnissä eResepti-palvelun käyttöönotto, joka mahdollistaa reseptien uusinnan sähköisesti.