Palvelusetelin hyödyt ja hankaluudet palveluntuottajan näkökulmasta : Case: Sosiaalialan palveluasuminen
Aare-Puff, Kaisa (2012)
Aare-Puff, Kaisa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917441
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin palvelusetelin tuomaa muutosta palveluntuottajan näkökulmasta. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää erilaisten palveluntuottajien kokemusta palvelusetelistä. Samalla haluttiin myös saada selville, onko palveluseteli tuonut toivottua yhteistyötä enemmän palveluntuottajien ja kunnan välillä. Lisäksi palveluntuottajille tehdyllä kyselyllä haluttiin saada selville, miten palveluntuottajat kehittäisivät palveluseteliä. Tutkimukseen osallistui Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät - TESO ry:n sellaisia jäsenyrityksiä, jotka toimivat valituilla alueilla ja paikkakunnilla, joissa on käytössä palveluseteli. TESO ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö terveys- ja sosiaalialan yksityisille palvelutuottajille. Jäseniä sillä on yhteensä yli 300.
Tammikuun 2012 lopussa lähetettiin ensin esitieto kyselytutkimuksesta ja muutaman päivän päästä sähköinen kysely valituille palveluntuottajille. Tutkimuksella kerättiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tietoa palveluntuottajilta. Jokainen vastaaja sai vastata kyselyyn anonyymisti.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että kriittisimmiksi asioiksi palvelusetelin käyttöönotossa palveluntuottajat kokivat palvelusetelin arvon ja jaossa olevien setelien määrän. Myös palveluntuottajalle liian suuria riskejä jättävien palvelusetelin sopimusehtojen koettiin vaikeuttavan palvelusetelituottajaksi ryhtymistä ja tuottajana toimimista. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että palvelusetelituottajaksi ryhdytään, jos paikkakunnalla on palveluseteli saatavilla ja palveluntuottajalla on vapaata kapasiteettia. Palvelutuottajista etenkin naiset ovat kiinnostuneita ryhtymään palvelusetelituottajiksi ja näkevät niissä mahdollisuuksia. Tutkimuksesta päätellen palvelusetelikulttuuri on hyvällä alulla.
Kyselytutkimus antaa myös viitteitä siitä, että palvelusetelistä saataisiin toimivampi, jos tehostettaisiin yhteistyötä ja keskustelua kuntien sekä palvelutuottajien välillä. Pitäisi lisätä sitä lain hengenkin vaatimaa kanssakäymistä ja jatkaa palvelusetelin kehitystyötä yhdessä tuottajien ja tilaajien kanssa. Pitäisi luoda tavat mitata setelin tuomaa säästöä, mitata ja varmistaa palvelusetelillä ostettavan palvelun laatua ja luoda mahdollisuuksia siihen, että alueelle syntyisi lisää palvelutuotantoa. Näin saataisiin lisää palveluntuottajia ja siten lisää valinnan mahdollisuuksia asiakkaalle.
Tammikuun 2012 lopussa lähetettiin ensin esitieto kyselytutkimuksesta ja muutaman päivän päästä sähköinen kysely valituille palveluntuottajille. Tutkimuksella kerättiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tietoa palveluntuottajilta. Jokainen vastaaja sai vastata kyselyyn anonyymisti.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että kriittisimmiksi asioiksi palvelusetelin käyttöönotossa palveluntuottajat kokivat palvelusetelin arvon ja jaossa olevien setelien määrän. Myös palveluntuottajalle liian suuria riskejä jättävien palvelusetelin sopimusehtojen koettiin vaikeuttavan palvelusetelituottajaksi ryhtymistä ja tuottajana toimimista. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että palvelusetelituottajaksi ryhdytään, jos paikkakunnalla on palveluseteli saatavilla ja palveluntuottajalla on vapaata kapasiteettia. Palvelutuottajista etenkin naiset ovat kiinnostuneita ryhtymään palvelusetelituottajiksi ja näkevät niissä mahdollisuuksia. Tutkimuksesta päätellen palvelusetelikulttuuri on hyvällä alulla.
Kyselytutkimus antaa myös viitteitä siitä, että palvelusetelistä saataisiin toimivampi, jos tehostettaisiin yhteistyötä ja keskustelua kuntien sekä palvelutuottajien välillä. Pitäisi lisätä sitä lain hengenkin vaatimaa kanssakäymistä ja jatkaa palvelusetelin kehitystyötä yhdessä tuottajien ja tilaajien kanssa. Pitäisi luoda tavat mitata setelin tuomaa säästöä, mitata ja varmistaa palvelusetelillä ostettavan palvelun laatua ja luoda mahdollisuuksia siihen, että alueelle syntyisi lisää palvelutuotantoa. Näin saataisiin lisää palveluntuottajia ja siten lisää valinnan mahdollisuuksia asiakkaalle.