Selvitys luonnon- ja luomukosmetiikkasertifikaateista
Ylönen, Terhi (2012)
Ylönen, Terhi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616650
Tiivistelmä
Luonnonkosmetiikka ei ole uusi ilmiö, mutta se on viime vuosikymmeninä yleistynyt runsaasti. Sen myyntiluvut ovat nousseet ja tulevaisuudessa niiden ennustetaan kasvavan edelleen. Luonnonkosmetiikasta on tullut tärkeä osa kosmetiikkamarkkinoita ja sitä käyttävät hyvin erityyppiset kuluttajat.
Luonnonkosmetiikkaa ei määritellä lainsäädännössä. Sitä säätelee ainoastaan EU:n kosmetiikka-asetus 1223/2009, kuten muutakin kosmetiikkaa. Aidon luonnonkosmetiikan voi varmasti tunnistaa ainoastaan sertifikaattien perusteella. Ne ottavat huomioon koko tuotteen elinkaa-ren ja auttavat kuluttajaa erottamaan luonnonkosmetiikkatuotteet perinteisestä kosmetiikas-ta, jota mainostetaan tänä päivänä myös erittäin usein luonnollisuudella.
Sertifikaatteja on käytössä lukuisia, mutta vain muutama niistä on laajemmin tunnettu. Sertifikaatit ovat pyrkineet yhdistymään jo usean vuoden ajan, mikä helpottaisi muun muassa luonnonkosmetiikan määrittelyä. Eniten Euroopan johtavia sertifioijia on yhdistyneenä Cosmos-standardin alle.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin luonnonkosmetiikkasertifikaattien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tavoitteena oli koota yhteistyöyritykselle tietoa erilaisista sertifikaateista. Koosteesta niiden vaatimuksia voidaan tarkistaa ja vertailla toisiinsa. Työ tehtiin kirjallisuusselvityksenä ja siihen valittiin vain eurooppalaisia sertifikaatteja, sillä muiden maanosien kosmetiikkalainsäädännöt eroavat EU:n laista.
Luonnonkosmetiikkasertifikaateista kertovaa kirjallisuutta on saatavilla rajallisesti. Lähteinä käytettiin pääasiassa sertifiointitahojen internet-sivuja, joilta löytyi parhaiten tietoa sertifikaattien kriteereistä. Tarkentavia tietoja kysyttiin lisäksi suoraan sertifiointia tarjoavilta yri-tyksiltä. Luonnonkosmetiikkaa käsittelevässä osuudessa käytettiin myös siitä kertovaa kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita. Jokaista sertifikaattia tarkasteltiin ensin yksitellen, minkä jälkeen tärkeimmät asiat koottiin taulukkoon. Tutkittavina olivat Ecocert, Natrue, Cosmebio, BDIH, Soil Association, ICEA sekä Cosmos. Sertifikaateista tarkasteltiin muun muassa niiden historiaa, päämääriä, varsinaisia tuotteille asetettavia vaatimuksia sekä sertifiointiprosessia.
Kirjallisuusselvityksestä ilmeni, että sertifikaattien päävaatimukset ovat useimmiten samoja, mutta eroavaisuuksia sekä poikkeuksia säännöissä esiintyy kuitenkin paljon. Yhteistä kaikille ovat luonnonkosmetiikan perusvaatimukset. Jokainen sertifikaatti sallii myös pienen määrän synteettisiä kemikaaleja sekä kemiallisia muokkausmenetelmiä, vaikka raaka-aineiden muokkaamista suositellaankin välttämään. Kaikkien sertifioijien sertifiointiprosessi on samantyyppinen ja sertifikaatti myönnetään vähintään vuodeksi. Kuluttajien arvostamista pidetään tärkeänä ja heidän harhaanjohtaminen vääristelevillä mainosväittämillä on kiellettyä. Sertifikaattien yhdistäminen, markkinoiminen ja kriteereistä tiedottaminen lisäisi niiden tunnettuutta tulevaisuudessa. Luonnonkosmetiikkaa koskeva laki erottaisi sen myös paremmin perinteisestä kosmetiikasta.
Luonnonkosmetiikkaa ei määritellä lainsäädännössä. Sitä säätelee ainoastaan EU:n kosmetiikka-asetus 1223/2009, kuten muutakin kosmetiikkaa. Aidon luonnonkosmetiikan voi varmasti tunnistaa ainoastaan sertifikaattien perusteella. Ne ottavat huomioon koko tuotteen elinkaa-ren ja auttavat kuluttajaa erottamaan luonnonkosmetiikkatuotteet perinteisestä kosmetiikas-ta, jota mainostetaan tänä päivänä myös erittäin usein luonnollisuudella.
Sertifikaatteja on käytössä lukuisia, mutta vain muutama niistä on laajemmin tunnettu. Sertifikaatit ovat pyrkineet yhdistymään jo usean vuoden ajan, mikä helpottaisi muun muassa luonnonkosmetiikan määrittelyä. Eniten Euroopan johtavia sertifioijia on yhdistyneenä Cosmos-standardin alle.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin luonnonkosmetiikkasertifikaattien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tavoitteena oli koota yhteistyöyritykselle tietoa erilaisista sertifikaateista. Koosteesta niiden vaatimuksia voidaan tarkistaa ja vertailla toisiinsa. Työ tehtiin kirjallisuusselvityksenä ja siihen valittiin vain eurooppalaisia sertifikaatteja, sillä muiden maanosien kosmetiikkalainsäädännöt eroavat EU:n laista.
Luonnonkosmetiikkasertifikaateista kertovaa kirjallisuutta on saatavilla rajallisesti. Lähteinä käytettiin pääasiassa sertifiointitahojen internet-sivuja, joilta löytyi parhaiten tietoa sertifikaattien kriteereistä. Tarkentavia tietoja kysyttiin lisäksi suoraan sertifiointia tarjoavilta yri-tyksiltä. Luonnonkosmetiikkaa käsittelevässä osuudessa käytettiin myös siitä kertovaa kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita. Jokaista sertifikaattia tarkasteltiin ensin yksitellen, minkä jälkeen tärkeimmät asiat koottiin taulukkoon. Tutkittavina olivat Ecocert, Natrue, Cosmebio, BDIH, Soil Association, ICEA sekä Cosmos. Sertifikaateista tarkasteltiin muun muassa niiden historiaa, päämääriä, varsinaisia tuotteille asetettavia vaatimuksia sekä sertifiointiprosessia.
Kirjallisuusselvityksestä ilmeni, että sertifikaattien päävaatimukset ovat useimmiten samoja, mutta eroavaisuuksia sekä poikkeuksia säännöissä esiintyy kuitenkin paljon. Yhteistä kaikille ovat luonnonkosmetiikan perusvaatimukset. Jokainen sertifikaatti sallii myös pienen määrän synteettisiä kemikaaleja sekä kemiallisia muokkausmenetelmiä, vaikka raaka-aineiden muokkaamista suositellaankin välttämään. Kaikkien sertifioijien sertifiointiprosessi on samantyyppinen ja sertifikaatti myönnetään vähintään vuodeksi. Kuluttajien arvostamista pidetään tärkeänä ja heidän harhaanjohtaminen vääristelevillä mainosväittämillä on kiellettyä. Sertifikaattien yhdistäminen, markkinoiminen ja kriteereistä tiedottaminen lisäisi niiden tunnettuutta tulevaisuudessa. Luonnonkosmetiikkaa koskeva laki erottaisi sen myös paremmin perinteisestä kosmetiikasta.