Sydänkirurginen LEIKO-toiminta HYKS-toimialueella : hoitohenkilökunnan kokemuksia LEIKO-toiminnasta
Pauri, Teija; Rantanen, Leena (2012)
Pauri, Teija
Rantanen, Leena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616483
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää sydänkirurgisen vuodeosaston hoitohenkilökunnan kokemuksia LEIKOsta (leikkaukseen kotoa) ja miten LEIKO-toiminta näkyy vuodeosastolla leikkauksen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli LEIKO-toiminnan kehittäminen sekä eri ammattiryhmien ja yksiköiden välisen yhteistyön parantaminen.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten suunnitellulla kyselylomakkeella, joka esitestattiin sydänkirurgisen vuodeosaston kahdella sairaanhoitajalla. Kyselylomake sisälsi kolme taustakysymystä sekä 33 mielipideväittämää, jotka jakaantuivat osioihin tiedot LEIKO-toiminnasta, tiedonkulku, ohjaus ja yhteistyö. Yhdellä avoimella kysymyksellä haluttiin selvittää LEIKO-toiminnan kehittämistarpeita. Kysely suoritettiin sydänkirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajille sekä perus- ja lähihoitajille. Analysointiin otettiin lisäksi mukaan kaksi esitestattua lomaketta (n = 26). Kyselyyn vastasi 46 % (n = 12).
Taustatietojen ja mielipideväittämien vastaukset analysoitiin SPSS PASW -tilasto-ohjelmalla. Avoimen kysymyksen vähäisten vastauksien vuoksi niitä ei analysoitu sisällön analyysillä vaan esitettiin suorina lainauksina. Opinnäytetyön vastausten perusteella voidaan todeta, että vastaajat kokevat tärkeäksi tiedonsaannin LEIKO-toiminnasta. Tiedonkulku ei ole merkittävästi parantunut eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä LEIKO-toiminnan käynnistämisen jälkeen, mutta suurin osa vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa potilaasta ja hänen terveydentilastaan potilasasiakirjoista.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan päätellä, että LEIKO-toiminnalla on ollut positiivinen vaikutus sydänkirurgisen vuodeosaston ilmapiiriin ja toimintatapoihin. Tärkein kehittämiskohde on tiedonkulku, joten jatkotutkimusehdotuksena on tiedonkulun ja yhteistyön kehittämisen tutkiminen eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten suunnitellulla kyselylomakkeella, joka esitestattiin sydänkirurgisen vuodeosaston kahdella sairaanhoitajalla. Kyselylomake sisälsi kolme taustakysymystä sekä 33 mielipideväittämää, jotka jakaantuivat osioihin tiedot LEIKO-toiminnasta, tiedonkulku, ohjaus ja yhteistyö. Yhdellä avoimella kysymyksellä haluttiin selvittää LEIKO-toiminnan kehittämistarpeita. Kysely suoritettiin sydänkirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajille sekä perus- ja lähihoitajille. Analysointiin otettiin lisäksi mukaan kaksi esitestattua lomaketta (n = 26). Kyselyyn vastasi 46 % (n = 12).
Taustatietojen ja mielipideväittämien vastaukset analysoitiin SPSS PASW -tilasto-ohjelmalla. Avoimen kysymyksen vähäisten vastauksien vuoksi niitä ei analysoitu sisällön analyysillä vaan esitettiin suorina lainauksina. Opinnäytetyön vastausten perusteella voidaan todeta, että vastaajat kokevat tärkeäksi tiedonsaannin LEIKO-toiminnasta. Tiedonkulku ei ole merkittävästi parantunut eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä LEIKO-toiminnan käynnistämisen jälkeen, mutta suurin osa vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa potilaasta ja hänen terveydentilastaan potilasasiakirjoista.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan päätellä, että LEIKO-toiminnalla on ollut positiivinen vaikutus sydänkirurgisen vuodeosaston ilmapiiriin ja toimintatapoihin. Tärkein kehittämiskohde on tiedonkulku, joten jatkotutkimusehdotuksena on tiedonkulun ja yhteistyön kehittämisen tutkiminen eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä.