Tilusjärjestelyn tarveselvitys
Saxman, Risto; Pehkonen, Juho (2012)
Saxman, Risto
Pehkonen, Juho
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103014716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103014716
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia prosessikuvaus tilusjärjestelyn tarveselvityksestä
sellaisena, kuin se Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistossa
tehdään ja pohtia tarveselvityksen kehittämistarpeita tulevaisuuden hankkeisiin. Tutkimus
perustui maanmittauslaitoksen tilusjärjestelyjä koskeviin julkaisuihin ja aineistoihin,
tarveselvityksiin liittyviin raportteihin sekä opinnäytetyön tekijöiden kokemuksiin
tarveselvitysten tekemisestä.
Esimerkkeinä tarveselvityksistä käytettiin Reisjärven kuntaan tehtyjä peltoalueiden
tarveselvityksiä ja Haukiputaan ulkometsäpalstan tarveselvitystä.
Tutkimuksessa todettiin, että tarveselvitysprosessi on tilusjärjestelytoiminnan osana
kehittynyt vastaamaan nykyajan peltotilusjärjestelyjen tarpeisiin ja soveltuu siten nykymuotoisena
mainiosti peltoalueille.
Tukemisrahojen niukkuuden vuoksi tarveselvitysten suuntaaminen alueille, joissa tilusjärjestelyn
hyöty on suurinta, noussee jatkossa toiminnan tärkeimmäksi painopisteeksi.
Siten asiakaslähtöisyys, tarveselvitysten markkinointi ja tilusjärjestelyistä tiedottaminen
kuten myös yhtenäinen hyötylaskentasovellus ovat erittäin tärkeitä tarveselvityksen
tekijöille. Samoin tiivis yhteydenpito paikallisista erityispiirteistä selvillä
oleviin asiantuntijoihin on tärkeää.
Tarveselvitysten suuntaaminen metsäalueille johtanee niin ikään tarveselvitysprosessin
muuttumiseen.
sellaisena, kuin se Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistossa
tehdään ja pohtia tarveselvityksen kehittämistarpeita tulevaisuuden hankkeisiin. Tutkimus
perustui maanmittauslaitoksen tilusjärjestelyjä koskeviin julkaisuihin ja aineistoihin,
tarveselvityksiin liittyviin raportteihin sekä opinnäytetyön tekijöiden kokemuksiin
tarveselvitysten tekemisestä.
Esimerkkeinä tarveselvityksistä käytettiin Reisjärven kuntaan tehtyjä peltoalueiden
tarveselvityksiä ja Haukiputaan ulkometsäpalstan tarveselvitystä.
Tutkimuksessa todettiin, että tarveselvitysprosessi on tilusjärjestelytoiminnan osana
kehittynyt vastaamaan nykyajan peltotilusjärjestelyjen tarpeisiin ja soveltuu siten nykymuotoisena
mainiosti peltoalueille.
Tukemisrahojen niukkuuden vuoksi tarveselvitysten suuntaaminen alueille, joissa tilusjärjestelyn
hyöty on suurinta, noussee jatkossa toiminnan tärkeimmäksi painopisteeksi.
Siten asiakaslähtöisyys, tarveselvitysten markkinointi ja tilusjärjestelyistä tiedottaminen
kuten myös yhtenäinen hyötylaskentasovellus ovat erittäin tärkeitä tarveselvityksen
tekijöille. Samoin tiivis yhteydenpito paikallisista erityispiirteistä selvillä
oleviin asiantuntijoihin on tärkeää.
Tarveselvitysten suuntaaminen metsäalueille johtanee niin ikään tarveselvitysprosessin
muuttumiseen.