The Flow Must Go On : Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky
Alanen, Jenni; Heikkinen, Pekka (2012)
Alanen, Jenni
Heikkinen, Pekka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103014714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103014714
Tiivistelmä
Opiskelijoiden hyvinvointi ja siihen olennaisesti liittyvä opiskelukyky ovat nykypäivänä asioita, jotka
puhututtavat yhä enenevissä määrin keskusteltaessa ammattikorkeakoulujen tulevista säästöistä.
Opiskelukykyinen opiskelija valmistuu opinnoistaan tavoiteajassa ja siirtyy sujuvasti työelämään.
Opiskelukyky koostuu opiskelijan omista voimavaroista, opiskelutaidoista, oppilaitoksen opetustoiminnasta
sekä opiskeluympäristöstä. Sitä voidaan pitää toiminnallisena kokonaisuutena, jossa eri
osa-alueet tukevat tai heikentävät muita opiskelukykymallin ulottuvuuksia.
Tutkimuksemme kohteena oli Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen opiskelijat luonnonvara-,
sosiaali- ja terveysalalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden hyvinvointia
opiskelukyvyn näkökulmasta ja mitä kehitettävää opiskelijat näkevät Iisalmen kampuksen toiminnassa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, joka tehtiin kokonaisotannalla ja siihen vastasi yhteensä
385 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 63,1 %. Aineisto analysoitiin suorilla jakaumilla, ristiintaulukoinnilla
sekä keskiarvoilla, joiden tilastollisesti merkittäviä eroja tarkasteltiin Kruskal-Wallisin-testillä. Lomakkeessa olleiden avointen kysymysten vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen nollahypoteesi oli: ”Opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ja opiskelukyvyssä
ei ole eroa alojen välillä”.
Tuloksista ilmeni, että opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ei ollut eroja alojen välillä; opiskelukyky
koettiin kuitenkin parhaimpana luonnonvara-alalla. Opiskelukyvyn osa-alueilla arvioituna
terveysala koki eniten opiskelu-uupumusta. Sosiaalialan opiskelijat näyttäytyivät tasaisimpana
ryhmänä. Voidaankin todeta terveysalan opiskelijoiden hyvinvoinnin olevan Iisalmen kampuksen
alhaisin.
Kehittämiskohteista tärkeimmäksi opiskelijat nostivat opetuksen laadun ja opettajien pedagogisen
osaamisen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Myös ohjaustoimintaan, tutorointiin sekä tasapuoliseen
kohteluun ja opiskelijoiden kuulemiseen tulee kiinnittää huomiota jatkossakin. Jatkotutkimusaiheita
voisivat olla esimerkiksi esille nousseiden epäkohtien tarkempi tarkastelu ja olisi myös mielenkiintoista
tietää kuinka Iisalmen kampuksen opettajat kokevat oman hyvinvointinsa.
puhututtavat yhä enenevissä määrin keskusteltaessa ammattikorkeakoulujen tulevista säästöistä.
Opiskelukykyinen opiskelija valmistuu opinnoistaan tavoiteajassa ja siirtyy sujuvasti työelämään.
Opiskelukyky koostuu opiskelijan omista voimavaroista, opiskelutaidoista, oppilaitoksen opetustoiminnasta
sekä opiskeluympäristöstä. Sitä voidaan pitää toiminnallisena kokonaisuutena, jossa eri
osa-alueet tukevat tai heikentävät muita opiskelukykymallin ulottuvuuksia.
Tutkimuksemme kohteena oli Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen opiskelijat luonnonvara-,
sosiaali- ja terveysalalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden hyvinvointia
opiskelukyvyn näkökulmasta ja mitä kehitettävää opiskelijat näkevät Iisalmen kampuksen toiminnassa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, joka tehtiin kokonaisotannalla ja siihen vastasi yhteensä
385 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 63,1 %. Aineisto analysoitiin suorilla jakaumilla, ristiintaulukoinnilla
sekä keskiarvoilla, joiden tilastollisesti merkittäviä eroja tarkasteltiin Kruskal-Wallisin-testillä. Lomakkeessa olleiden avointen kysymysten vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen nollahypoteesi oli: ”Opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ja opiskelukyvyssä
ei ole eroa alojen välillä”.
Tuloksista ilmeni, että opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ei ollut eroja alojen välillä; opiskelukyky
koettiin kuitenkin parhaimpana luonnonvara-alalla. Opiskelukyvyn osa-alueilla arvioituna
terveysala koki eniten opiskelu-uupumusta. Sosiaalialan opiskelijat näyttäytyivät tasaisimpana
ryhmänä. Voidaankin todeta terveysalan opiskelijoiden hyvinvoinnin olevan Iisalmen kampuksen
alhaisin.
Kehittämiskohteista tärkeimmäksi opiskelijat nostivat opetuksen laadun ja opettajien pedagogisen
osaamisen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Myös ohjaustoimintaan, tutorointiin sekä tasapuoliseen
kohteluun ja opiskelijoiden kuulemiseen tulee kiinnittää huomiota jatkossakin. Jatkotutkimusaiheita
voisivat olla esimerkiksi esille nousseiden epäkohtien tarkempi tarkastelu ja olisi myös mielenkiintoista
tietää kuinka Iisalmen kampuksen opettajat kokevat oman hyvinvointinsa.