Sairaanhoitajaopiskelijoiden kiusaamiskokemuksia ohjatussa harjoittelussa
Väänänen, Timo; Marila, Satu (2012)
Väänänen, Timo
Marila, Satu
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414173
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin CDS-hankkeeseen (To care, to dare, to share ) syrjäytymisen ehkäisemisestä ammattikorkeakouluopinnoissa. Hämeen ammattikorkeakoulu oli mukana hankkeessa, joka toteutui vuosina 2009−2012. Erityisen kiinnostavaksi aiheen teki toisen tekijän vuoden 2010 lopussa olleella harjoittelujaksolla tapahtunut omakohtainen kokemus kiusaamisesta. Kiusaamiskokemukset ovat varsin yleisiä sekä sairaanhoitajaopiskelijoilla että valmiilla hoitajilla ja työelämässä yleensäkin.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kiusaamiskokemuksia sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemina. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on sivuttu aihetta, mutta useimmiten on kartoitettu kiusaamisen kokemuksia työpaikoilla yleensä, jolloin tutkittavassa joukossa on saattanut olla mukana myös harjoittelijoita. Aineisto kerättiin ammattikorkeakoulussa hoitotyötä opiskelevilta opiskelujen loppuvaiheessa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta kyselylomakkeen avulla. Toinen ryhmistä oli ns. nuorisoryhmä ja toinen aikuisopiskelijaryhmä. Näin voitiin nähdä myös se, tuoko ikä ja kokemus erilaisia syitä tai näkökulmia kiusaamisen kokemiseen.
Saatua aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Päätuloksina saatiin seuraavaa: Kiusaamista oli itse kokenut 43 prosenttia vastaajista. Muihin sairaanhoitajaopiskelijoihin kohdistunutta kiusaamista oli havainnut 57 prosenttia opiskelijoista. Kiusaamiseen puuttuminen oli vähäistä, 21 tapauksesta vain kuutta oli yritetty selvittää. Kiusatuista opiskelijoista neljä oli harkinnut opintojensa keskeyttämistä. Puolella kiusatuista oli aiempi terveydenhuoltoalan koulutus. Kiusattujen iän keskiarvo vastasi kaikkien vastanneiden iän keskiarvoa. Kiusaaminen on hoitotyötä tekevien arjessa suuri ongelma. Jatkossa on tärkeää tutkia ja kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja kiusaamiseen puuttumista.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kiusaamiskokemuksia sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemina. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on sivuttu aihetta, mutta useimmiten on kartoitettu kiusaamisen kokemuksia työpaikoilla yleensä, jolloin tutkittavassa joukossa on saattanut olla mukana myös harjoittelijoita. Aineisto kerättiin ammattikorkeakoulussa hoitotyötä opiskelevilta opiskelujen loppuvaiheessa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta kyselylomakkeen avulla. Toinen ryhmistä oli ns. nuorisoryhmä ja toinen aikuisopiskelijaryhmä. Näin voitiin nähdä myös se, tuoko ikä ja kokemus erilaisia syitä tai näkökulmia kiusaamisen kokemiseen.
Saatua aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Päätuloksina saatiin seuraavaa: Kiusaamista oli itse kokenut 43 prosenttia vastaajista. Muihin sairaanhoitajaopiskelijoihin kohdistunutta kiusaamista oli havainnut 57 prosenttia opiskelijoista. Kiusaamiseen puuttuminen oli vähäistä, 21 tapauksesta vain kuutta oli yritetty selvittää. Kiusatuista opiskelijoista neljä oli harkinnut opintojensa keskeyttämistä. Puolella kiusatuista oli aiempi terveydenhuoltoalan koulutus. Kiusattujen iän keskiarvo vastasi kaikkien vastanneiden iän keskiarvoa. Kiusaaminen on hoitotyötä tekevien arjessa suuri ongelma. Jatkossa on tärkeää tutkia ja kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja kiusaamiseen puuttumista.