Kylpyhoidon vaikutus terveyteen liittyvään hyvinvointiin
Jokelainen, Kukka-Maaria (2012)
Jokelainen, Kukka-Maaria
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091213605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091213605
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni lähtökohtana ja tarkoituksena oli tuottaa tietoa Luontaishoidon palveluita Lapista ammattitaitoisesti ja turvallisesti 2009 – 2011 –hankkeen kylpyhoidon tuotekehitysprosessin tarpeisiin. Tämä opinnäytetyö on osa tuotekehitysprosessiin liittyvää arviointia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kylpyhoitoihin osallistuneiden asiakkaiden terveyteen liittyvää hyvinvointia ja sen muutosta kylpyhoitojen yhdeksän viikon seurantajakson aikana. Tutkimus toteutettiin hankesuunnitelman mukaan tutkittavien työaikaan sisältyvänä työhyvinvointia edistävänä, yksilön terveyttä ja voimavaroja tukevana toimintana.
Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimukseen osallistui (N=9) kahdeksan naista ja yksi mies. Aineisto kerättiin 15D©-kyselylomakkeella. Tilastollinen analyysi tapahtui Microsoft Excel 2007 -analyysiohjelman avulla. Analyysissä hyödynnettiin 15D©-lomakkeen analyysiin mallinnettua professori Harri Sintoselta käyttöön saatua indeksilukujen asteikkoa. Saatujen tulosten tilastollinen merkitsevyys testattiin SPSS 15.0 -tilastoanalyysiohjelmalla Willcoxonin parittaista testiä hyödyntämällä.
Tulosten mukaan tutkittavien terveyteen liittyvän hyvinvoinnin indeksiluku oli ennen kylpyhoitojen aloittamista 0,946. Profiileja tarkastelemalla tuloksista ilmenee, että terveyteen liittyvä hyvinvointi koettiin erityisen hyväksi syömisen, aistitoimintojen, sukupuolielämän ja liikuntakyvyn alueilla (1). Suurimmat ongelmat kylpyhoidon asiakkailla ilmenivät nukkumisen (0,814) ja energisyyden (0,869) alueilla.
Terveyteen liittyvän hyvinvoinnin indeksilukema kohosi toiselta kylpyviikolta eteenpäin viikoittain ollen viikko kylpyhoitojen päättymisestä korkein (0,973), (p= 0.114). Nukkumista kuvaava viidennen kylpyviikon lukema oli 0,894 ja nukkuminen oli jo merkitsevästi parempaa (p=0.046) kuin ennen kylpyhoitojen aloittamista. Energisyys lisääntyi kylpyhoitojakson aikana. Viidennen kylpyviikon lukema oli 0,898. Kuudennella seurantaviikolla energisyys oli edelleen lisääntynyt (p=0.180).
Kokonaistulosten perusteella voidaan esittää, että sarjahoitona toteutettu kylpyhoito edisti terveyteen liittyvää hyvinvointia. Sarjahoidon terveyteen liittyvää hyvinvointia edistävät vaikutukset lisääntyivät kerta kerralta hoitojakson kuluessa merkittävästi. Tulosten perusteella voidaankin esittää, että kylpyhoito on tarkoituksenmukaista toteuttaa sarjahoitona.
Avainsanat: terveys, hyvinvointi, kylpyhoito, elämänlaatu, luontaishoito
Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimukseen osallistui (N=9) kahdeksan naista ja yksi mies. Aineisto kerättiin 15D©-kyselylomakkeella. Tilastollinen analyysi tapahtui Microsoft Excel 2007 -analyysiohjelman avulla. Analyysissä hyödynnettiin 15D©-lomakkeen analyysiin mallinnettua professori Harri Sintoselta käyttöön saatua indeksilukujen asteikkoa. Saatujen tulosten tilastollinen merkitsevyys testattiin SPSS 15.0 -tilastoanalyysiohjelmalla Willcoxonin parittaista testiä hyödyntämällä.
Tulosten mukaan tutkittavien terveyteen liittyvän hyvinvoinnin indeksiluku oli ennen kylpyhoitojen aloittamista 0,946. Profiileja tarkastelemalla tuloksista ilmenee, että terveyteen liittyvä hyvinvointi koettiin erityisen hyväksi syömisen, aistitoimintojen, sukupuolielämän ja liikuntakyvyn alueilla (1). Suurimmat ongelmat kylpyhoidon asiakkailla ilmenivät nukkumisen (0,814) ja energisyyden (0,869) alueilla.
Terveyteen liittyvän hyvinvoinnin indeksilukema kohosi toiselta kylpyviikolta eteenpäin viikoittain ollen viikko kylpyhoitojen päättymisestä korkein (0,973), (p= 0.114). Nukkumista kuvaava viidennen kylpyviikon lukema oli 0,894 ja nukkuminen oli jo merkitsevästi parempaa (p=0.046) kuin ennen kylpyhoitojen aloittamista. Energisyys lisääntyi kylpyhoitojakson aikana. Viidennen kylpyviikon lukema oli 0,898. Kuudennella seurantaviikolla energisyys oli edelleen lisääntynyt (p=0.180).
Kokonaistulosten perusteella voidaan esittää, että sarjahoitona toteutettu kylpyhoito edisti terveyteen liittyvää hyvinvointia. Sarjahoidon terveyteen liittyvää hyvinvointia edistävät vaikutukset lisääntyivät kerta kerralta hoitojakson kuluessa merkittävästi. Tulosten perusteella voidaankin esittää, että kylpyhoito on tarkoituksenmukaista toteuttaa sarjahoitona.
Avainsanat: terveys, hyvinvointi, kylpyhoito, elämänlaatu, luontaishoito