Uppföljning av språkstrategin för dagvården : En utredning av hur visionen inom enheten för svensk dagvård och utbildning i Esbo uppnåtts inom daghemmen och förskolorna
Kouri, Elisa (2012)
Kouri, Elisa
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061312661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061312661
Tiivistelmä
Espoon kaupungin ruotsinkielisellä varhaiskasvatuksen ja opetuksen tulosyksiköllä on varhaiskasvatussuunnitelman määritelmiin perustuva kielistrateginen visio. Sen tavoitteena on, että varhaiskasvatuksessa lasten kielen kehitystä rikastetaan monipuolisesti päivittäin. Kielistrategisen vision mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lasten huoltajien kanssa lasten kielen kehityksen tukemisessa. Saavuttaakseen nämä tavoitteet tulosyksikkö käynnisti lapsen kielen kehitystä rikastavan projektin (språkstimulerande projekt). Projekti kesti tammikuusta 2009 joulukuuhun 2010. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin tulosyksikön kielistrateginen visio toteutuu kaupungin ruotsinkielisissä päiväkodeissa ja esiopetuksessa. Tutkimuksella halutaan myös selvittää, missä määrin varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee tekevänsä yhteistyötä työtiimeissään, jotta tulosyksikön kielistrateginen visio toteutuisi käytännössä. Selvitys tehtiin kyselytutkimuksena. Kyselylomake välitettiin kaikille Espoon kaupungin ruotsinkielisten, kunnallisten päiväkotien ja esiopetuksen lastentarhaopettajille ja lastenhoitajille. Kyselyyn vastasi 119 henkilöä (54 %). Selvityksessä ilmenee, että henkilöstö kokee monilta osin työskentelevänsä lasten kielen kehitystä rikastuttavalla tavalla. Kriittisemmin henkilöstö suhtautuu kollegoidensa tapaan rikastaa lasten kielen kehitystä. Tästä huolimatta valtaosa suhtautuu positiivisesti kollegoidensa kieltä rikastuttavaan työtapaan. Osa henkilöstöstä arvioi yltävänsä sellaiseen erinomaiseen kielitaitoon, mihin vision näkemysten mukaan on päästävä. Lasten kielellisen kehityksen tukemisessa henkilöstön ja lasten huoltajien välinen yhteistyö vaihtelee. Valtaosa kasvattajista kokee yhteistyön toimivan melko hyvin. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että kielistrateginen visio lasten kielen kehitystä rikastuttavasta työtavasta toteutuu suurimmilta osiltaan Espoon ruotsinkielisissä, kunnallisissa päiväkodeissa ja esiopetuksessa. Jatkossa on hyvä edelleen kehittää henkilöstön ja lasten huoltajien välistä yhteistyötä lasten kielen kehityksen tukemisessa sekä varmistaa kielistrategian käyttö toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa henkilöstön erinomainen ruotsin kielen taito.