Ammattipätevyyskokeiden kehittäminen
Ojala, Ari (2012)
Ojala, Ari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511715
Tiivistelmä
Suomessa raskaan kaluston ajo-oikeuteen on aikaisemmin riittänyt kyseisen ajoneuvoluokan ajo-oikeus. Ammattipätevyys tuli kuitenkin pakolliseksi kaikille EU-maiden uusille henkilölii-kenteen kuljettajille 10.9.2008 ja tavaraliikenteen kuljettajille 10.9.2009. Ammattipätevyyden osoittama todistus on pakollinen kaikille, jotka toimivat päätoimisena kuljettajana. Enää ei riitä pelkästään todistus ajo-oikeudesta. Suomessa kuljettajan ammattipätevyys hankitaan osallistumalla säädettyyn koulutukseen ja suorittamalla siihen liittyvän kokeen hyväksyttä-västi.
Opinnäytetyössäni selvitän Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla olevien kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyskokeiden laatua ja esitän kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi.
Tutkimuksessa analysoitiin eri koulutuskeskusten ammattipätevyyskokeita. Tavoitteena oli löytää vastaukset tutkimuksen pääkysymyksiin; millaiset ovat eri kysymysten vastausjakau-tumat, ovatko kysymykset direktiivin tavoitelauseiden mukaisia sekä vastaavatko kysymykset työelämän vaatimuksia.
Tutkimusmenetelminä on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa sekä dis-kurssianalyysiä.
Koulutuskeskusten väliset erot, yhtä lukuun ottamatta olivat merkityksettömiä. Koekysymyk-set eivät vastanneet tavoitelauseiden sisältöä kuudessa eri kysymyksessä. Suurin poik-keama oli tavoitelauseen 2.3 kohdalla, jonka tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva lainsäädäntö. Kysymykset vastasivat autonkuljettajan työssään kohtaamia asioita, mutta eivät tulevaisuuden kuljettajalta vaadittavaa osaamista.
Opinnäytetyössäni selvitän Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla olevien kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyskokeiden laatua ja esitän kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi.
Tutkimuksessa analysoitiin eri koulutuskeskusten ammattipätevyyskokeita. Tavoitteena oli löytää vastaukset tutkimuksen pääkysymyksiin; millaiset ovat eri kysymysten vastausjakau-tumat, ovatko kysymykset direktiivin tavoitelauseiden mukaisia sekä vastaavatko kysymykset työelämän vaatimuksia.
Tutkimusmenetelminä on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa sekä dis-kurssianalyysiä.
Koulutuskeskusten väliset erot, yhtä lukuun ottamatta olivat merkityksettömiä. Koekysymyk-set eivät vastanneet tavoitelauseiden sisältöä kuudessa eri kysymyksessä. Suurin poik-keama oli tavoitelauseen 2.3 kohdalla, jonka tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva lainsäädäntö. Kysymykset vastasivat autonkuljettajan työssään kohtaamia asioita, mutta eivät tulevaisuuden kuljettajalta vaadittavaa osaamista.