Mustapukuinen nainen : Taustamusiikin rooli näytelmässä
Heikkinen, Paula (2011)
Heikkinen, Paula
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110933
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee taustamusiikin roolia näytelmässä. Työn taiteellisessa osassa sävelsin ja toteutin musiikit Mustapukuinen nainen -näytelmään, jota esitettiin Oulun Työväen Näyttämöllä keväällä 2011. Tämän kirjallisen osan tavoitteena oli esitellä ja analysoida tekemääni musiikkia sekä perehtyä niihin mekanismeihin, joilla taustamusiikki vaikuttaa näytelmän katsojaan. Omia sävellyksiäni analysoimalla pyrin ymmärtämään paremmin tekemiäni ratkaisuja sekä niiden toimivuutta ja siten lisäämään omaa ammattitaitoani taustamusiikin säveltäjänä.
Musiikin fyysiset vaikutukset ihmiseen ovat tahdosta riippumattomia, ja jo pieni lapsi reagoi musiikkiin vaistomaisesti. Kiihtyvä rytmi kiihdyttää elimistöä, hidastuva rytmi rauhoittaa. Tietyt melodiset ja harmoniset elementit koetaan iloisina ja rohkaisevina, toiset taas surullisina tai pelottavina. Myös musiikin jännitteen kasvu ja purkautuminen saavat kuulijassa aikaan reaktioita, joita sekä musiikkiterapeutti että säveltäjä voivat hyödyntää työssään.
Näytelmässä taustamusiikilla on useita tehtäviä: sen avulla voidaan tuoda lavalle asioita ja merkityksiä, joita siellä ei ole tai jotka ovat piilossa. Musiikin avulla voidaan luoda katsojalle odotuksia tyylilajista, tunnelmasta ja tulevista tapahtumista. Useinkaan musiikin ei ole tarpeen kuvata tarkasti lavan tapahtumia vaan sitä, mikä on pinnan alla. Säveltäjän joutuu jatkuvasti kysymään itseltään, millaista musiikkia mihinkin kohtaan tarvitaan, mutta yhtä tärkeää on myös kysyä miksi. Näyttämöllä musiikille täytyy aina olla jokin perustelu.
Mustapukuista naista säveltäessäni toimin vaistonvaraisesti omaan tunteeseeni luottaen. Opinnäytetyöni taustakirjallisuuteen perehtyessäni sain selityksiä ratkaisuilleni. Kappaleiden analysointi jälkikäteen oli mielenkiintoista ja kirjallisuuden avulla tietyt vaistomaiset käsitykseni siitä, miten ja miksi jotkin musiikilliset ratkaisut toimivat, muuttuivat tiedostetuiksi.
Musiikin fyysiset vaikutukset ihmiseen ovat tahdosta riippumattomia, ja jo pieni lapsi reagoi musiikkiin vaistomaisesti. Kiihtyvä rytmi kiihdyttää elimistöä, hidastuva rytmi rauhoittaa. Tietyt melodiset ja harmoniset elementit koetaan iloisina ja rohkaisevina, toiset taas surullisina tai pelottavina. Myös musiikin jännitteen kasvu ja purkautuminen saavat kuulijassa aikaan reaktioita, joita sekä musiikkiterapeutti että säveltäjä voivat hyödyntää työssään.
Näytelmässä taustamusiikilla on useita tehtäviä: sen avulla voidaan tuoda lavalle asioita ja merkityksiä, joita siellä ei ole tai jotka ovat piilossa. Musiikin avulla voidaan luoda katsojalle odotuksia tyylilajista, tunnelmasta ja tulevista tapahtumista. Useinkaan musiikin ei ole tarpeen kuvata tarkasti lavan tapahtumia vaan sitä, mikä on pinnan alla. Säveltäjän joutuu jatkuvasti kysymään itseltään, millaista musiikkia mihinkin kohtaan tarvitaan, mutta yhtä tärkeää on myös kysyä miksi. Näyttämöllä musiikille täytyy aina olla jokin perustelu.
Mustapukuista naista säveltäessäni toimin vaistonvaraisesti omaan tunteeseeni luottaen. Opinnäytetyöni taustakirjallisuuteen perehtyessäni sain selityksiä ratkaisuilleni. Kappaleiden analysointi jälkikäteen oli mielenkiintoista ja kirjallisuuden avulla tietyt vaistomaiset käsitykseni siitä, miten ja miksi jotkin musiikilliset ratkaisut toimivat, muuttuivat tiedostetuiksi.