Jämförelser i andel energived från slutavverkningar på Kimitoön.
Nurmio, Jens (2012)
Nurmio, Jens
Yrkeshögskolan Novia
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249650
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä vertailaan energiapuun osuutta hakkuutähteistä sekä kannoista viidellä eri hakkuu-alueella Kemiönsaarella. Lisäksi työssä yritetään antaa suuntaviivoja hakkuutähteen osuudesta verrattuna hyötypuun osuuteen päätehakkuissa. Tuloksia on verrataan myös Skogsbruket- lehdessä julkaistuihin ohjearvioihin sekä metsäkeskuksen käyttämiin vertailuarvoihin.
Tutkimusta varten on kerätty tietoja viideltä eri hakkuualueelta, joissa oln erilainen lajirakenne, kantokoko ja tuottavuus. Alueiden pinta-alat vaihteleat 1,7 hehtaarista 19,5 hehtaariin. Yhteensä tutkimus käsittää38,5 hehtaaria. Materiaalina käytetään metsänomistajan saamia loppumittaustulosten tietoja hakatusta hyötypuusta sekä tiedot hakkuutähteiden haketetusta määrästä hakeyrittäjän haketustiedoista. Kantojen osalta töyssä käytetään puun ostajien arvioimaa määrää, koska kantoja ei vielä ollut murskattu kyseisiltä alueilta.
Tutkimus osoittaa, että kuusi–mänty-jakauman vaihtelulla on olennainen merkitys päätehakkuiden hakkuutähteiden määrään, lisäksi myös kantojen keskivolyymilla on merkitystä. Tutkituilla alueilla hakkuutähteiden kertymä on kuusivoittoisissa hakkuissa ollut noin 25 prosenttia hyötypuun määrästä, kun taas mäntyvaltaisissa hakkuissa määrät ovat noin puolet kuusikoiden määrästä. Nämä arvot ovat hieman alhaisempia kuin Skogsbruket-lehden sekä metsäkeskuksen antamat vertailuarvot. Kantojen osalta voidaan todeta, että arvioitu energia-arvo on huomattavasti korkeampi kuin hakkuutähteen arvo. Maa-alueen ominaisuuksilla ja kuusipuiden määrällä on huomattava merkitys kun valitaan kannonnostokohteita.
Tutkimusta varten on kerätty tietoja viideltä eri hakkuualueelta, joissa oln erilainen lajirakenne, kantokoko ja tuottavuus. Alueiden pinta-alat vaihteleat 1,7 hehtaarista 19,5 hehtaariin. Yhteensä tutkimus käsittää38,5 hehtaaria. Materiaalina käytetään metsänomistajan saamia loppumittaustulosten tietoja hakatusta hyötypuusta sekä tiedot hakkuutähteiden haketetusta määrästä hakeyrittäjän haketustiedoista. Kantojen osalta töyssä käytetään puun ostajien arvioimaa määrää, koska kantoja ei vielä ollut murskattu kyseisiltä alueilta.
Tutkimus osoittaa, että kuusi–mänty-jakauman vaihtelulla on olennainen merkitys päätehakkuiden hakkuutähteiden määrään, lisäksi myös kantojen keskivolyymilla on merkitystä. Tutkituilla alueilla hakkuutähteiden kertymä on kuusivoittoisissa hakkuissa ollut noin 25 prosenttia hyötypuun määrästä, kun taas mäntyvaltaisissa hakkuissa määrät ovat noin puolet kuusikoiden määrästä. Nämä arvot ovat hieman alhaisempia kuin Skogsbruket-lehden sekä metsäkeskuksen antamat vertailuarvot. Kantojen osalta voidaan todeta, että arvioitu energia-arvo on huomattavasti korkeampi kuin hakkuutähteen arvo. Maa-alueen ominaisuuksilla ja kuusipuiden määrällä on huomattava merkitys kun valitaan kannonnostokohteita.