Suurten ikäluokkien hiljainen tieto, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen sisäasiainministeriössä
Paju, Mira (2012)
Paju, Mira
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239478
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana on sisäasiainministeriö ja tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla työhyvinvointia edistettäisiin, jotta hiljaista tietoa olisi helpompi rajattiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa ja suuntaviivojen antajana oli sisäasiainministeriön hallinnonalan strateginen henkilöstösuunnitelma. Esimerkiksi työhyvinvoinnista rajattiin pois fyysinen työhyvinvointi, koska muutoin työstä olisi tullut liian laaja.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, pääasiassa kevään 2012 aikana, mutta koko prosessi oli alkanut jo keväällä 2011. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia. Henkilöhaastattelut olivat noin tunnin mittaisia keskustelutilaisuuksia, joissa tutkija toimi enemmän ohjaajan roolissa kuin varsinaisen haastattelijana.
Tutkimustulokset osoittivat, että työhyvinvointia edistäisi ikääntyvien kohdalla töiden uudelleen järjestelyt ja konkreettinen tuki työyhteisöltä tai johdolta. Töiden uudelleen järjestelyt ja työaikajoustot nousivat esille tärkeimpinä asioina, jotka voisivat vaikuttaa työuran pidentämiseen. Tässä yhteydessä raha, eli mahdollisuus saada suurempaa eläkettä, ei ollut kovin motivoiva tekijä. Ministeriölle ehdotettiin konkreettisena ikäjohtamisen työkaluna eläköitymiskeskustelujen käyttöönottoa. Ikäjohtaminen oli jo yksi osa ministeriön uudistettavaa strategiaa ja siksi ehdotettiin myös strategian viestintäsuunnitelmaan panostamista, jotta asia saataisiin henkilöstön tietoon tarkoituksenmukaisesti.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, pääasiassa kevään 2012 aikana, mutta koko prosessi oli alkanut jo keväällä 2011. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia. Henkilöhaastattelut olivat noin tunnin mittaisia keskustelutilaisuuksia, joissa tutkija toimi enemmän ohjaajan roolissa kuin varsinaisen haastattelijana.
Tutkimustulokset osoittivat, että työhyvinvointia edistäisi ikääntyvien kohdalla töiden uudelleen järjestelyt ja konkreettinen tuki työyhteisöltä tai johdolta. Töiden uudelleen järjestelyt ja työaikajoustot nousivat esille tärkeimpinä asioina, jotka voisivat vaikuttaa työuran pidentämiseen. Tässä yhteydessä raha, eli mahdollisuus saada suurempaa eläkettä, ei ollut kovin motivoiva tekijä. Ministeriölle ehdotettiin konkreettisena ikäjohtamisen työkaluna eläköitymiskeskustelujen käyttöönottoa. Ikäjohtaminen oli jo yksi osa ministeriön uudistettavaa strategiaa ja siksi ehdotettiin myös strategian viestintäsuunnitelmaan panostamista, jotta asia saataisiin henkilöstön tietoon tarkoituksenmukaisesti.