Kun huoli herää päiväkodissa - Työntekijöiden kokemuksia huolen heräämisestä ja lastensuojeluilmoituksen tekemisestä
Ruponen, Sini; Vuorio, Valpuri; Örn, Katariina (2012)
Ruponen, Sini
Vuorio, Valpuri
Örn, Katariina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204034075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204034075
Tiivistelmä
Päivähoito on merkittävä osa monen lapsen arkea. Toisinaan päiväkodin henkilöstö voi työssään kohdata lasta koskevia huolestuttavia tilanteita. Päiväkodissa huolta herättää muutos lapsen kehityksessä, käyttäytymisessä tai olemuksessa. Päiväkodin henkilöstön tulee tarkkailla lapsessa näkyviä huolen merkkejä ja puuttua tarvittaessa; puuttuminen voi johtaa yhteydenottoon lastensuojeluun.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata päiväkodin henkilökunnan kokemuksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä sekä lastensuojeluilmoituksen teon vaiheista. Opinnäytetyön idea
on lähtenyt eräästä Espoon kaupungin lastensuojelulaitoksesta. Tutkimuksen tekijät ovat itse ottaneet yhteyttä mukana olleisiin yhteistyöpäiväkoteihin.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa sisällönanalyysin avulla analysoitiin päiväkodin henkilökunnalle tehtyjä haastatteluja. Johtajat haastateltiin yksilöhaastatteluina ja muu henkilökunta ryhmähaastatteluina. Haastateltavia tutkimuksessa oli yhteensä viisitoista ha haastattelut tehtiin viidessä eri päiväkodissa. Ryhmähaastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat
lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Haastatteluissa käytettiin apuna huolen vyöhykkeistöä.
Teoreettisena perustana opinnäytetyössä on ennaltaehkäisevä lastensuojelu, huoli javarhainen puuttuminen. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijöiden keskustelu on olennainen osa huoleen puuttumiseen liittyvää työtä. Huolen arviointimenetelmiä käytettiin vain harvoissa tapauksissa. Lastensuojelullinen huoli syntyi useimmiten lapsen tai vanhemman poikkeavasta käytöksestä.
Lastensuojeluilmoituksen tekijäksi koettiin johtaja, jolle alaiset kävivät purkamassa huolen aiheensa. Lastensuojeluilmoitus tehtiin useimmiten suuren huolen vyöhykkeellä. Lähestulkoon
jokainen tutkimukseen osallistunut kertoi lastensuojeluilmoituksen tekemisen aiheuttavan ristiriitaisia tunteita. Lastensuojeluilmoituksen teko koettiin syystä riippuen joko vaikeaksi tai helpoksi. Esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen teko päihtyneestä lapsen hakijasta koettiin helpoksi.
Tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatukselle ja lastensuojelulle toivotaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän vuoksi olisi mielenkiintoista tutkia yhteistyön tämän hetkistä tasoa ja sen kehittämismahdollisuuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata päiväkodin henkilökunnan kokemuksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä sekä lastensuojeluilmoituksen teon vaiheista. Opinnäytetyön idea
on lähtenyt eräästä Espoon kaupungin lastensuojelulaitoksesta. Tutkimuksen tekijät ovat itse ottaneet yhteyttä mukana olleisiin yhteistyöpäiväkoteihin.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa sisällönanalyysin avulla analysoitiin päiväkodin henkilökunnalle tehtyjä haastatteluja. Johtajat haastateltiin yksilöhaastatteluina ja muu henkilökunta ryhmähaastatteluina. Haastateltavia tutkimuksessa oli yhteensä viisitoista ha haastattelut tehtiin viidessä eri päiväkodissa. Ryhmähaastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat
lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Haastatteluissa käytettiin apuna huolen vyöhykkeistöä.
Teoreettisena perustana opinnäytetyössä on ennaltaehkäisevä lastensuojelu, huoli javarhainen puuttuminen. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijöiden keskustelu on olennainen osa huoleen puuttumiseen liittyvää työtä. Huolen arviointimenetelmiä käytettiin vain harvoissa tapauksissa. Lastensuojelullinen huoli syntyi useimmiten lapsen tai vanhemman poikkeavasta käytöksestä.
Lastensuojeluilmoituksen tekijäksi koettiin johtaja, jolle alaiset kävivät purkamassa huolen aiheensa. Lastensuojeluilmoitus tehtiin useimmiten suuren huolen vyöhykkeellä. Lähestulkoon
jokainen tutkimukseen osallistunut kertoi lastensuojeluilmoituksen tekemisen aiheuttavan ristiriitaisia tunteita. Lastensuojeluilmoituksen teko koettiin syystä riippuen joko vaikeaksi tai helpoksi. Esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen teko päihtyneestä lapsen hakijasta koettiin helpoksi.
Tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatukselle ja lastensuojelulle toivotaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän vuoksi olisi mielenkiintoista tutkia yhteistyön tämän hetkistä tasoa ja sen kehittämismahdollisuuksia.