Nuorisoasteen rakennusmestrikoulutuksen tavoitteiden toteutuminen Hämeen ammattikorkeakoulussa
Komsi, Jari (2011)
Komsi, Jari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101163
Tiivistelmä
Työelämän vaatimuksien muuttuessa tulisi oppilaitoksien organisaatioina ja opettajien toteuttajina kyetä reagoida muutoksiin ennakoivasti. Rakennusmestarikoulutuksen päättymisen ja uudelleen käynnistymisen välisenä aikana rakennusalalle syntyi pula työnjohtajista. Vuonna 2007 uudelleen käynnistynyt rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma on kehitetty vastaamaan työnjohtopulaan rakennustyömailla. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman suorittaneen tutkintonimike on Rakennusmestari(AMK).
Rakennusliikkeiden ja oppilaitosten menestyksen yhtenä keskeisenä tekijänä on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman erityispiirteenä on koulutuksen selkeä suuntaus ammattiin, työnjohtajaksi. Toiminnallisen kyselytutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää miten koulutuksen painotus ajan-, laadun-, talouden ja turvallisuuden hallinnassa toimi työelämässä vuosi opintojen päättymisen jälkeen. Tutkimuksen tuli lisäksi kartoittaa kehitystä vaativia kohteita koulutuksessa vastauksia tulkitsemalla ja vallitsevia käytäntöjä analysoimalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat rakennusalan työnjohdon koulutuksen Hämeen ammattikorkeakoulussa vastaavan sille asetettuja vaatimuksia. Valmistuneista rakennusmestareista valtaosa on koulutustaan vastaavissa tehtävissä työnjohtajana rakennusliikkeissä. Koulutusohjelmasta valmistuneet rakennusmestarit hallitsevat mielestään hyvin tutkimuksen keskeiset aihealueet. Aikataulujen ja laadun hallinnan merkitys rakentamisessa on uusien rakennusmestareiden mielestä tärkeää ja menetelmät hallitaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hyvistä tuloksista huolimatta koulutuksessa riittää kehitettävää jatkuvasti. Uusia toteutussuunnitelmia opintojaksoihin laadittaessa tulisi tehdä enemmän opettajayhteistyötä. Palautteita tulisi kerätä systemaattisemmin, tulkita niitä ja muuttaa toimintaa palautteen niin osoittaessa. Työpaikkaopintojen toteutukseen ja selkeään tehtävänantoon tulee tutkimuksen tulosten mukaan myös kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.
Rakennusliikkeiden ja oppilaitosten menestyksen yhtenä keskeisenä tekijänä on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman erityispiirteenä on koulutuksen selkeä suuntaus ammattiin, työnjohtajaksi. Toiminnallisen kyselytutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää miten koulutuksen painotus ajan-, laadun-, talouden ja turvallisuuden hallinnassa toimi työelämässä vuosi opintojen päättymisen jälkeen. Tutkimuksen tuli lisäksi kartoittaa kehitystä vaativia kohteita koulutuksessa vastauksia tulkitsemalla ja vallitsevia käytäntöjä analysoimalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat rakennusalan työnjohdon koulutuksen Hämeen ammattikorkeakoulussa vastaavan sille asetettuja vaatimuksia. Valmistuneista rakennusmestareista valtaosa on koulutustaan vastaavissa tehtävissä työnjohtajana rakennusliikkeissä. Koulutusohjelmasta valmistuneet rakennusmestarit hallitsevat mielestään hyvin tutkimuksen keskeiset aihealueet. Aikataulujen ja laadun hallinnan merkitys rakentamisessa on uusien rakennusmestareiden mielestä tärkeää ja menetelmät hallitaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hyvistä tuloksista huolimatta koulutuksessa riittää kehitettävää jatkuvasti. Uusia toteutussuunnitelmia opintojaksoihin laadittaessa tulisi tehdä enemmän opettajayhteistyötä. Palautteita tulisi kerätä systemaattisemmin, tulkita niitä ja muuttaa toimintaa palautteen niin osoittaessa. Työpaikkaopintojen toteutukseen ja selkeään tehtävänantoon tulee tutkimuksen tulosten mukaan myös kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.