Yritysten ja oppilaitosten välisen työelämäyhteistyön kehittäminen
Honkasalo, Marianne; Ämmälä, Iida (2011)
Honkasalo, Marianne
Ämmälä, Iida
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101153
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli oppilaitosten ja yritysten välinen työelämäyhteistyö ja sen eri toteutusmuodot. Havaintokohteena oli Rauman talousalue ja sen sisällä tapahtuva työelämäyhteistyö paikallisten toimijoiden välillä. Esimerkkinä työelämäyhteistyön toteutusmuodoista käytettiin Urastartti-messuja.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin Suomen koulutusjärjestelmää ja sen monimuotoisuutta sekä suomalaisen ammatillisen koulutuksen historiaa. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin ammatti-identiteetin muodostumista ja elinikäisen oppimisen prosessia työelämäyhteistyön avulla sekä työelämäyhteistyön eri muotoja teoriatasolla ja käytännön esimerkein. Opinnäytetyön tutkimusosa suoritettiin haastattelemalla Rauman talousalueella toimivia yrityksiä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä eri alojen ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Haastattelut toteutettiin myös oppilaitoksissa.
Empiirinen osa sovellettiin haastattelujen pohjalta ja se käsitti näkökulmia työelämäyhteistyöstä ja syitä siihen, miksi yhteistyön osapuolet halusivat sitä niin vahvasti toteuttaa. Lisäksi haluttiin saada näkemyksiä siitä, millaisia kehittämiskohteita osapuolet löysivät työelämäyhteistyöstä sekä millaisena he näkivät sen tulevaisuuden. Haastatteluissa halusimme saada myös yritysten ja oppilaitosten ajatuksia Urastartti-messuista ja niiden toteutustavoista sekä mahdollisista kehittämiskohteista.
Haastatteluista saadun kokonaiskuvan perusteella oli selvää, että työelämäyhteistyö koettiin positiivisena tekijänä osana ammatillista koulutusta. Myös negatiivisia näkemyksiä yhteistyön toteutumisesta saatiin molemmilta osapuolilta, mutta yhteistyön onnistuessa, sen koettiin antavan molemmille osapuolille paljon uusia näkökulmia ja tarkastelumalleja toimintaan.
Urastartti-messut koettiin hyvänä, yhdistävänä tekijänä oppilaitosten ja yritysten välillä. Messut antoivat mahdollisuuden tutustuttaa opiskelijat Rauman alueen elinkeinoelämään ja toivat paikalliset työnantajat nuorten keskuuteen. Kehittämiskohteina nähtiin, että ammattiin opiskelevien messukävijöiden määrää tulisi saada lisättyä.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin Suomen koulutusjärjestelmää ja sen monimuotoisuutta sekä suomalaisen ammatillisen koulutuksen historiaa. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin ammatti-identiteetin muodostumista ja elinikäisen oppimisen prosessia työelämäyhteistyön avulla sekä työelämäyhteistyön eri muotoja teoriatasolla ja käytännön esimerkein. Opinnäytetyön tutkimusosa suoritettiin haastattelemalla Rauman talousalueella toimivia yrityksiä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä eri alojen ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Haastattelut toteutettiin myös oppilaitoksissa.
Empiirinen osa sovellettiin haastattelujen pohjalta ja se käsitti näkökulmia työelämäyhteistyöstä ja syitä siihen, miksi yhteistyön osapuolet halusivat sitä niin vahvasti toteuttaa. Lisäksi haluttiin saada näkemyksiä siitä, millaisia kehittämiskohteita osapuolet löysivät työelämäyhteistyöstä sekä millaisena he näkivät sen tulevaisuuden. Haastatteluissa halusimme saada myös yritysten ja oppilaitosten ajatuksia Urastartti-messuista ja niiden toteutustavoista sekä mahdollisista kehittämiskohteista.
Haastatteluista saadun kokonaiskuvan perusteella oli selvää, että työelämäyhteistyö koettiin positiivisena tekijänä osana ammatillista koulutusta. Myös negatiivisia näkemyksiä yhteistyön toteutumisesta saatiin molemmilta osapuolilta, mutta yhteistyön onnistuessa, sen koettiin antavan molemmille osapuolille paljon uusia näkökulmia ja tarkastelumalleja toimintaan.
Urastartti-messut koettiin hyvänä, yhdistävänä tekijänä oppilaitosten ja yritysten välillä. Messut antoivat mahdollisuuden tutustuttaa opiskelijat Rauman alueen elinkeinoelämään ja toivat paikalliset työnantajat nuorten keskuuteen. Kehittämiskohteina nähtiin, että ammattiin opiskelevien messukävijöiden määrää tulisi saada lisättyä.