Esimiesnäkökulma perehdyttämisestä ja perehdyttämisoppaan käyttöön ottamisesta : Case Metso Paper Oy, Rautpohja
Simula, Matti (2011)
Simula, Matti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122219129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122219129
Tiivistelmä
Perehdyttämisellä tarkoitetaan yleensä työntekijän opettamista työhönsä. Sillä pyritään kehittämään henkilöstön osaamista sekä nopeuttamaan sitä, että työntekijät itsenäisesti hallitsevat työtehtävänsä ja työhön liittyvät yleisohjeet ja -tiedot. Perehdyttäminen tarvitsee oikeiden asenteiden lisäksi tuekseen toimivan perehdyttämisjärjestelmän, joka tarjoaa muun muassa perehdyttämistyökaluja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimiesnäkökulmia perehdyttämisestä sekä uuden perehdyttämisoppaan käyttöönottamisesta Metso Paper Oy:n Rautpohjan yksikössä, jossa on tarkoitus luoda esimiehille sähköinen perehdyttämistyökalu, joka pohjautuu konsernitasolla laadittuun perehdyttämisoppaaseen.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin perehdyttämistä ja sen eri osa-alueita. Viitekehys selvitti perehdyttämisen tavoitteita ja toi esiin perehdyttämisen suorittamiseen liittyviä hyötyjä. Huomio keskittyi lisäksi perehdyttämisen kohderyhmiin sekä perehdyttämistä suorittaviin tahoihin. Viitekehys paneutui myös perehdyttämisen suunnitteluun ja sen varsinaiseen toteutukseen.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa toimivat teemahaastattelut, joita suoritettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Esimiesten lisäksi tutkimuksessa nähtiin tarpeelliseksi haastatella myös henkilöstötoimea sekä työsuojelu- ja turvallisuustahoja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esimiehet pitävät perehdyttämistä erittäin tärkeänä. Vastauksissa painottuivat turvallisuus, taloudellisuus sekä yrityskuvalliset näkökohdat. Tarve sähköiselle perehdyttämistyökalulle on selkeästi olemassa, mutta työkalun suunnittelu ja käyttöönotto vaativat paneutumista sekä perehdyttämiseen liittyvään vastuunjakoon että tietoteknisiin prosesseihin. Tutkimus auttaa perehdyttämistyökalun luomista ja sen pohjalta voidaan tehdä jatkotutkimuksia työkalun toimivuudesta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin perehdyttämistä ja sen eri osa-alueita. Viitekehys selvitti perehdyttämisen tavoitteita ja toi esiin perehdyttämisen suorittamiseen liittyviä hyötyjä. Huomio keskittyi lisäksi perehdyttämisen kohderyhmiin sekä perehdyttämistä suorittaviin tahoihin. Viitekehys paneutui myös perehdyttämisen suunnitteluun ja sen varsinaiseen toteutukseen.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa toimivat teemahaastattelut, joita suoritettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Esimiesten lisäksi tutkimuksessa nähtiin tarpeelliseksi haastatella myös henkilöstötoimea sekä työsuojelu- ja turvallisuustahoja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esimiehet pitävät perehdyttämistä erittäin tärkeänä. Vastauksissa painottuivat turvallisuus, taloudellisuus sekä yrityskuvalliset näkökohdat. Tarve sähköiselle perehdyttämistyökalulle on selkeästi olemassa, mutta työkalun suunnittelu ja käyttöönotto vaativat paneutumista sekä perehdyttämiseen liittyvään vastuunjakoon että tietoteknisiin prosesseihin. Tutkimus auttaa perehdyttämistyökalun luomista ja sen pohjalta voidaan tehdä jatkotutkimuksia työkalun toimivuudesta.