Koordinaattimittauskoneen mittausepävarmuuden määrittäminen
Niemelä, Matti (2011)
Niemelä, Matti
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218023
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun konelaboratorio. Konelaboratorio on tarkoitettu pääasiassa opiskelija käyttöön, mutta siellä voidaan myös tarjota yrityksille erilaisia palveluita. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten mittausepävarmuus määritetään koordinaattimittauskoneelle. Tämän jälkeen määritettiin mittausepävarmuus SeAMK konelaboratorion mittauskoneelle.
Mittausepävarmuus on määritetty standardin ISO 14523 – 2 mukaan ja asetuksen EA 4/02 suositusten mukaan. Mittausepävarmuuden määrittäminen on tärkeää mitattaessa tarkaksi toleroituja mittoja, jotta voidaan olla varmoja tulosten oikeellisuudesta. Tärkeimpinä tietoina mittausepävarmuuden selvittämiseksi ovat laskentakaavat ja ohjeet erilaisten koneen suorituskykytestien tekemiseksi. Tärkeätä oli myös tietää koneen kalibrointiin ja virheiden eliminointiin vaadittavia asioita, jotta tulosten oikeellisuudesta voitiin olla varmoja. Määrittämiseen käytettiin koululta löytyviä mittapaloja, koneelle tehtyjen kalibrointien tuloksia ja muita valmiina koululla olevia välineitä. Tähän voidaan käyttää myös porrasmittapalaa tai reikälevyä, mutta se ei ollut tässä tapauksessa tarpeellista. Kun myös mittausepävarmuuden määrittämiseen liittyvät toistettavuustestit oli suoritettu, laskettiin laajennettu epävarmuus.
Mittausepävarmuuden määrittämisen jälkeen työssä perehdyttiin tilojen akkreditoinnin teknisen puolen kehittämiseen mitattujen tulosten pohjalta. Tällaisia mitattavia mittauksen ulkopuolisia tekijöitä ovat lämpötilan vaikutukset, värinä ja suhteellinen ilmankosteus. Tämän jälkeen tutkittiin mittahuoneen sopivuutta erittäin tarkkoihin mittauksiin. Tuloksia analysoitiin ja pohdittiin kehittämiseen vaadittavia toimenpiteitä mittaustilojen teknistä akkreditointia varten. Tärkeää on huomioida se, että tilojen akkreditointi vaatii myös johdon sitoutumisen, mutta tähän asiaan työssä ei paneuduttu.
Mittausepävarmuus on määritetty standardin ISO 14523 – 2 mukaan ja asetuksen EA 4/02 suositusten mukaan. Mittausepävarmuuden määrittäminen on tärkeää mitattaessa tarkaksi toleroituja mittoja, jotta voidaan olla varmoja tulosten oikeellisuudesta. Tärkeimpinä tietoina mittausepävarmuuden selvittämiseksi ovat laskentakaavat ja ohjeet erilaisten koneen suorituskykytestien tekemiseksi. Tärkeätä oli myös tietää koneen kalibrointiin ja virheiden eliminointiin vaadittavia asioita, jotta tulosten oikeellisuudesta voitiin olla varmoja. Määrittämiseen käytettiin koululta löytyviä mittapaloja, koneelle tehtyjen kalibrointien tuloksia ja muita valmiina koululla olevia välineitä. Tähän voidaan käyttää myös porrasmittapalaa tai reikälevyä, mutta se ei ollut tässä tapauksessa tarpeellista. Kun myös mittausepävarmuuden määrittämiseen liittyvät toistettavuustestit oli suoritettu, laskettiin laajennettu epävarmuus.
Mittausepävarmuuden määrittämisen jälkeen työssä perehdyttiin tilojen akkreditoinnin teknisen puolen kehittämiseen mitattujen tulosten pohjalta. Tällaisia mitattavia mittauksen ulkopuolisia tekijöitä ovat lämpötilan vaikutukset, värinä ja suhteellinen ilmankosteus. Tämän jälkeen tutkittiin mittahuoneen sopivuutta erittäin tarkkoihin mittauksiin. Tuloksia analysoitiin ja pohdittiin kehittämiseen vaadittavia toimenpiteitä mittaustilojen teknistä akkreditointia varten. Tärkeää on huomioida se, että tilojen akkreditointi vaatii myös johdon sitoutumisen, mutta tähän asiaan työssä ei paneuduttu.