Henkilökunnan motivaation ja motivoitumisen henkilökohtaisuus on haaste esimiehille, case Coor Service Management
Möttönen, Heidi (2011)
Möttönen, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016554
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kokonaispalveluratkaisuja tuottavan Coor Service Managementin työntekijöiden motivointi. Tarkoituksena on tuottaa tietoa työntekijöiden motivaatiotekijöistä Coor Service Managementin esimiehille. Tavoitteena on kuvata erilaisten kohderyhmien motivoitumista ja tuottaa tuloksista sellaista tietoa, joka hyödyttää toimeksiantajan esimiehiä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on ”Mistä Coor Service Managementin työntekijät motivoituvat?”.
Coor Service Management on yksi Pohjoismaiden johtavista kokonaispalveluratkaisuja tarjoavista yrityksistä. Yrityksen palvelut kattavat kaikki ne palvelut, joita sen asiakasyritykset tarvitsevat voidakseen itse keskittyä omaan ydintoimintaansa ja tarjonnassa on yli 66 palvelua. Motivaatio on henkilökohtainen asia ja siihen vaikuttavat esimerkiksi luonne-erot, aikaisemmat kokemukset sekä sosiaaliset odotukset. Motivaatio on suuri tekijä työelämässä, sillä ilman sitä yksinkertaisetkin työtehtävät vaikuttavat mahdottomilta. Motivointi ei kuitenkaan ole helppoa esimiehille, sillä erilaiset työt ja tehtävät vaativat erilaista motivaatiota ja lisäksi on otettava huomioon motivaation henkilökohtaisuus.
Aineistonkeruumenetelmäksi on valittu kertomus, sillä sen avulla päästään syvemmälle vastaajan ajatuksiin, kuin esimerkiksi kvantitatiivisen kyselyn avulla. Vastaajat jaettiin kolmeen kohderyhmään työkohteensa perusteella ja jokaisesta kohderyhmästä otettiin sattumanvaraisesti 10 vastausta. Lomake oli avoin, jossa oli kolme eri kohtaa: ensimmäisessä pyydettiin kuvaamaan miellyttävä työpäivä, seuraavassa haasteellinen työpäivä ja viimeisessä pyydettiin antamaan vaikutusideoita esimiehille henkilöstön motivointiin. Kertomusten tuottama tieto analysoitiin etsimällä samankaltaisuuksia ja ryhmittelemällä vastaukset sisällön perusteella.
Tuloksissa oli kohderyhmittäin monia samoja tekijöitä: ensimmäinen kohderyhmä oli paneutunut vaikutusehdotusten antamiseen ja antoi niitä kaikista kolmesta kohderyhmästä eniten. Yksi suosituimmista vaikutusehdotuksista oli tiedonkulun parantaminen. Toinen kohderyhmä oli mielipiteiltään yksimielinen: mielekkyyttä ja hankaluutta lisäävien tekijöiden kohdalla suurimmat tekijät saivat noin puolen kohderyhmän vastaajien kannatuksen. Kolmannen kohderyhmän vastauksista on tulkittavissa syy sille, miksi he ovat hakeutuneet palvelualalle: heille ihmissuhteet ovat tärkeitä. Kuusi vastaajaa kymmenestä oli sitä mieltä, että mukavat asiakkaat tekevät työpäivästä mielekkään ja saman verran vastauksia sai hyvä työilmapiiri.
Coor Service Managementin työntekijät ovat sekä motivoituneita että halukkaita motivoitumaan. Motivoituneisuuden merkkejä ovat työpäivän mielekkyyttä lisäävissä tekijöissä esimerkiksi sopiva työn määrä, uudet haasteet sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Halu motivoitua työssä näkyy siinä, että työntekijät ovat kiinnostuneita antamaan ehdotuksia esimiehille miten työpäivästä tulisi mielekkäämpi. Tutkimustulokset myös todentavat sen, että motivaatio on henkilökohtaista: Coor Service Managementin 30 työntekijää löysivät yhteensä 36 erilaista heitä motivoivaa tekijää.
Asiasanat motivaatio, motivoituminen
Coor Service Management on yksi Pohjoismaiden johtavista kokonaispalveluratkaisuja tarjoavista yrityksistä. Yrityksen palvelut kattavat kaikki ne palvelut, joita sen asiakasyritykset tarvitsevat voidakseen itse keskittyä omaan ydintoimintaansa ja tarjonnassa on yli 66 palvelua. Motivaatio on henkilökohtainen asia ja siihen vaikuttavat esimerkiksi luonne-erot, aikaisemmat kokemukset sekä sosiaaliset odotukset. Motivaatio on suuri tekijä työelämässä, sillä ilman sitä yksinkertaisetkin työtehtävät vaikuttavat mahdottomilta. Motivointi ei kuitenkaan ole helppoa esimiehille, sillä erilaiset työt ja tehtävät vaativat erilaista motivaatiota ja lisäksi on otettava huomioon motivaation henkilökohtaisuus.
Aineistonkeruumenetelmäksi on valittu kertomus, sillä sen avulla päästään syvemmälle vastaajan ajatuksiin, kuin esimerkiksi kvantitatiivisen kyselyn avulla. Vastaajat jaettiin kolmeen kohderyhmään työkohteensa perusteella ja jokaisesta kohderyhmästä otettiin sattumanvaraisesti 10 vastausta. Lomake oli avoin, jossa oli kolme eri kohtaa: ensimmäisessä pyydettiin kuvaamaan miellyttävä työpäivä, seuraavassa haasteellinen työpäivä ja viimeisessä pyydettiin antamaan vaikutusideoita esimiehille henkilöstön motivointiin. Kertomusten tuottama tieto analysoitiin etsimällä samankaltaisuuksia ja ryhmittelemällä vastaukset sisällön perusteella.
Tuloksissa oli kohderyhmittäin monia samoja tekijöitä: ensimmäinen kohderyhmä oli paneutunut vaikutusehdotusten antamiseen ja antoi niitä kaikista kolmesta kohderyhmästä eniten. Yksi suosituimmista vaikutusehdotuksista oli tiedonkulun parantaminen. Toinen kohderyhmä oli mielipiteiltään yksimielinen: mielekkyyttä ja hankaluutta lisäävien tekijöiden kohdalla suurimmat tekijät saivat noin puolen kohderyhmän vastaajien kannatuksen. Kolmannen kohderyhmän vastauksista on tulkittavissa syy sille, miksi he ovat hakeutuneet palvelualalle: heille ihmissuhteet ovat tärkeitä. Kuusi vastaajaa kymmenestä oli sitä mieltä, että mukavat asiakkaat tekevät työpäivästä mielekkään ja saman verran vastauksia sai hyvä työilmapiiri.
Coor Service Managementin työntekijät ovat sekä motivoituneita että halukkaita motivoitumaan. Motivoituneisuuden merkkejä ovat työpäivän mielekkyyttä lisäävissä tekijöissä esimerkiksi sopiva työn määrä, uudet haasteet sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Halu motivoitua työssä näkyy siinä, että työntekijät ovat kiinnostuneita antamaan ehdotuksia esimiehille miten työpäivästä tulisi mielekkäämpi. Tutkimustulokset myös todentavat sen, että motivaatio on henkilökohtaista: Coor Service Managementin 30 työntekijää löysivät yhteensä 36 erilaista heitä motivoivaa tekijää.
Asiasanat motivaatio, motivoituminen