Lasten kokemuksia iltapäiväkerhosta
Suominen, Birgit; Salonen, Kirsi (2011)
Suominen, Birgit
Salonen, Kirsi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816001
Tiivistelmä
Salonen, Kirsi & Suominen, Birgit
Lasten kokemuksia iltapäiväkerhosta
Diak Etelä, Helsinki, syksy 2011. 75 s. 5 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi-diakoni
(AMK) +lastentarhanopettajakelpoisuus/ sosionomi (AMK)
+lastentarhanopettajakelpoisuus
Opinnäytetyömme liittyy laajempaan Lapsen ääni -kehittämisohjelmaan osana
valtakunnallista Kaste 2008–2011-ohjelmaa. Oppilaitoksemme Diakoniaammattikorkeakoulu
on mukana ohjelmassa Koulu lapsen hyvinvointia tukemassa
-hankkeen kautta. Tutkimuksemme aineisto on kerätty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Olarin iltapäiväkerhossa, joka järjestää lakisääteistä iltapäivätoimintaa Päivänkehrän koulun oppilaille.
Laadullisen tutkimuksemme tavoitteena oli saada tietoa lapsen hyvinvointia tukevistaja heikentävistä tekijöistä sekä heidän osallisuuden toteutumisestaan iltapäiväkerhossa. Aineiston tutkimukseemme hankimme havainnoimalla sekä haastattelemalla iltapäiväkerholaisia 3–4 lapsen ryhmissä. Kaikkiaan haastattelimme 17 lasta.
Lapsinäkökulmaisessa tutkimuksessa aikuinen on kiinnostunut lapsen tavasta ajatella. Lapsitutkimuksella tehdään lasten osallisuutta näkyväksi. Analyysivaiheessa käytimme menetelmänä sisällönanalyysiä. Haasteita analyysille aiheutti
se, että aikuisen on vaikea tavoittaa täysin lapsen näkökulmaa.
Tutkimuksemme tulosten mukaan lasten hyvinvointia tukevia kokemuksia olivat
leikkiminen, kaverit, ulkoilu ja ohjaaja. Lasten hyvinvointia heikentäviä kokemuksia olivat riidat, melu, kiusaaminen, yksinleikkiminen sekä ulkona kylmyys ja märkyys. Lasten kokemuksia osallisuuden toteutumisesta olivat mahdollisuus
valita tekeminen, mahdollisuus levätä, sääntöjen laatiminen yhdessä, toiveiden esittäminen sekä ristiriita toiveiden toteutumisessa.
Opinnäytetyömme johtopäätöksenä on, että tavoitteellisella ja suunnitelmallisella iltapäivätoiminnalla on mahdollista tukea lasten hyvinvointia. Iltapäiväkerho on paikka, jonne lasten on mieluista tulla koulupäivän jälkeen. Osallisuuden kokemukset rakentuvat yhdessä toisten kanssa.
Asiasanat: lapset, kokemukset, iltapäivätoiminta, kerhot, koululaiset, osallisuus, lapsikeskeisyys, kvalitatiivinen tutkimus
Lasten kokemuksia iltapäiväkerhosta
Diak Etelä, Helsinki, syksy 2011. 75 s. 5 liitettä
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi-diakoni
(AMK) +lastentarhanopettajakelpoisuus/ sosionomi (AMK)
+lastentarhanopettajakelpoisuus
Opinnäytetyömme liittyy laajempaan Lapsen ääni -kehittämisohjelmaan osana
valtakunnallista Kaste 2008–2011-ohjelmaa. Oppilaitoksemme Diakoniaammattikorkeakoulu
on mukana ohjelmassa Koulu lapsen hyvinvointia tukemassa
-hankkeen kautta. Tutkimuksemme aineisto on kerätty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Olarin iltapäiväkerhossa, joka järjestää lakisääteistä iltapäivätoimintaa Päivänkehrän koulun oppilaille.
Laadullisen tutkimuksemme tavoitteena oli saada tietoa lapsen hyvinvointia tukevistaja heikentävistä tekijöistä sekä heidän osallisuuden toteutumisestaan iltapäiväkerhossa. Aineiston tutkimukseemme hankimme havainnoimalla sekä haastattelemalla iltapäiväkerholaisia 3–4 lapsen ryhmissä. Kaikkiaan haastattelimme 17 lasta.
Lapsinäkökulmaisessa tutkimuksessa aikuinen on kiinnostunut lapsen tavasta ajatella. Lapsitutkimuksella tehdään lasten osallisuutta näkyväksi. Analyysivaiheessa käytimme menetelmänä sisällönanalyysiä. Haasteita analyysille aiheutti
se, että aikuisen on vaikea tavoittaa täysin lapsen näkökulmaa.
Tutkimuksemme tulosten mukaan lasten hyvinvointia tukevia kokemuksia olivat
leikkiminen, kaverit, ulkoilu ja ohjaaja. Lasten hyvinvointia heikentäviä kokemuksia olivat riidat, melu, kiusaaminen, yksinleikkiminen sekä ulkona kylmyys ja märkyys. Lasten kokemuksia osallisuuden toteutumisesta olivat mahdollisuus
valita tekeminen, mahdollisuus levätä, sääntöjen laatiminen yhdessä, toiveiden esittäminen sekä ristiriita toiveiden toteutumisessa.
Opinnäytetyömme johtopäätöksenä on, että tavoitteellisella ja suunnitelmallisella iltapäivätoiminnalla on mahdollista tukea lasten hyvinvointia. Iltapäiväkerho on paikka, jonne lasten on mieluista tulla koulupäivän jälkeen. Osallisuuden kokemukset rakentuvat yhdessä toisten kanssa.
Asiasanat: lapset, kokemukset, iltapäivätoiminta, kerhot, koululaiset, osallisuus, lapsikeskeisyys, kvalitatiivinen tutkimus