"Tuossahan olen minä... Vai olenko?" Lapsen itsetunnon havainnointi kuvallisten menetelmien avulla
Mona, Ruuskanen; Tiikkainen, Annika (2011)
Mona, Ruuskanen
Tiikkainen, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112615686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112615686
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan varhaiskasvatusikäisten lasten itsetuntoa ja minäkuvaa käyttämällä kuvallista ilmaisua havainnoinnin välineenä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli myös tarjota keinoja havainnoinnin toteuttamiseksi päivittäisessä arjessa varhaiskasvatusympäristössä.
Opinnäytetyö toteutettiin Keravalaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Kohderyhmänä toimi 3-6-vuotiaat alueellisen pienryhmän lapset. Ryhmän kuudestatoista lapsesta yhdeksän sai vanhemmilta kirjallisen suostumuksen osallistua opinnäytetyön toteuttamiseen. Toteutustapana käytettiin luovaa kuvallista ilmaisua toiminnallisena menetelmänä sekä prosessin kirjallista havainnointia. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat minäkuva, itsetunnon osa-alueet, viestintä ja kuvallinen ilmaisu luovana toimintona sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa. Toiminnallisissa osuuksissa havainnoimme lapsen sanallista (ja sanatonta) viestintää sekä tarkkailemalla että esittämällä toiminnan päätteeksi kysymyksiä jokaisen henkilökohtaiseen prosessiin liittyen.
Opinnäytetyömme tuloksena havaitsimme, että kuvallisten menetelmiä käyttämällä voidaan saada tietoa siitä, millaisena lapsi näkee itsensä. Kuvalliset menetelmät auttavat lapsia verbalisoimaan ja konkretisoimaan tunteita, joita muuten voisi olla vaikeaa sanoa ääneen. Lisäksi havainnot vahvistivat lähipiirin, kasvatuksen ja ympäristön merkitystä itsetunnon kehittymiselle. Toisaalta tulkitsemalla sanallista ja sanatonta viestintää voidaan lasten käytöksestä saada hyvinkin monipuolisia signaaleja.
Opinnäytetyö toteutettiin Keravalaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Kohderyhmänä toimi 3-6-vuotiaat alueellisen pienryhmän lapset. Ryhmän kuudestatoista lapsesta yhdeksän sai vanhemmilta kirjallisen suostumuksen osallistua opinnäytetyön toteuttamiseen. Toteutustapana käytettiin luovaa kuvallista ilmaisua toiminnallisena menetelmänä sekä prosessin kirjallista havainnointia. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat minäkuva, itsetunnon osa-alueet, viestintä ja kuvallinen ilmaisu luovana toimintona sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa. Toiminnallisissa osuuksissa havainnoimme lapsen sanallista (ja sanatonta) viestintää sekä tarkkailemalla että esittämällä toiminnan päätteeksi kysymyksiä jokaisen henkilökohtaiseen prosessiin liittyen.
Opinnäytetyömme tuloksena havaitsimme, että kuvallisten menetelmiä käyttämällä voidaan saada tietoa siitä, millaisena lapsi näkee itsensä. Kuvalliset menetelmät auttavat lapsia verbalisoimaan ja konkretisoimaan tunteita, joita muuten voisi olla vaikeaa sanoa ääneen. Lisäksi havainnot vahvistivat lähipiirin, kasvatuksen ja ympäristön merkitystä itsetunnon kehittymiselle. Toisaalta tulkitsemalla sanallista ja sanatonta viestintää voidaan lasten käytöksestä saada hyvinkin monipuolisia signaaleja.