Yhteistalouden purkautumisen vaikutukset omistussuhteisiin
Sjölund, Taina (2011)
Sjölund, Taina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082212651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082212651
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on varallisuusoikeudelliselta kannalta yhteistalouden purkautuminen eli avoero joko erilleen muuton takia tai toisen kumppanin kuolemaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on koota yhteen avoerotilanteessa tarvittavat lait varallisuusoikeudelliselta kannalta, oikeusapusihteerien käyttöön tai muille tarvitseville.
Suomessa tuli voimaan 1.4.2011 laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (ns. avoliittolaki). Laissa määritellään avoliitto ja sitä sovelletaan vain määritelmän täyttäviin yhteistalouden purkutilanteisiin. Muissa tapauksissa sovelletaan edelleen lakia eräistä yhteisomistussuhteista (ns. yhteisomistuslaki).
Uusi avoliittolaki toi yhteistalouden purkutilanteeseen mahdollisuuden hakea pesänjakajaa, jota avoliiton purkautuessa ei ole lainsäädännössämme tähän asti tunnettu. Toinen merkittävä uudistus laissa on, että avopuoliso voi saada perintökaaren 8.2 mukaista avustusta tai hyvitystä ensiksi kuolleen avopuolison kuolinpesästä.
Avoliittolain varallisuusoikeudellinen lähtökohta on, että kumpikin kumppani pitää oman omaisuutensa. Mikäli on yhteisomistus, tulee se vaadittaessa purkaa. Lakiin on otettu yhteisomistusolettama, mikäli ei pystytä toteennäyttämään irtaimen omistussuhteita, katsotaan avopuolisoiden saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.
Tärkeää on huomata, että Suomessa on kahdenlaisia avoliittoja niiden purkautuessa. Avoerossa tulee ensin selvittää täyttääkö kyseinen parisuhde avoliittolain määritelmän, jolloin siihen voidaan soveltaa avoliittolakia ja riitatilanteissa on mahdollista hakea pesänjakajaa. Mikäli määritelmä ei täyty, sovelletaan yhteisomistuslakia, jossa riitatilanteissa voidaan käyttää välimiesmenettelyä tai nostaa kanne käräjäoikeuteen.
Uusi laki mahdollistaa yhteistaloudessa asuvien kumppaneiden
varallisuusoikeudellisten sopimusten rekisteröimisen maistraatissa. Asiakirjojen rekisteröiminen suojaa avopuolisoa tai kuolleen avopuolison perillisiä velkojen takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa tai ulosotossa. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi omaisuuden erottelukirja ja hyvitystä koskeva sopimus.
Opinnäytetyössä on käsitelty asiaa case tapauksen avulla, jota on tarkasteltu neljästä eri tilanteesta. Tilanteet ovat avoliiton päättyminen eroon tai kumppanin kuolemaan, molempia tilanteita on tutkittu avoliittolain ja yhteisomistuslain osalta.
Suomessa tuli voimaan 1.4.2011 laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (ns. avoliittolaki). Laissa määritellään avoliitto ja sitä sovelletaan vain määritelmän täyttäviin yhteistalouden purkutilanteisiin. Muissa tapauksissa sovelletaan edelleen lakia eräistä yhteisomistussuhteista (ns. yhteisomistuslaki).
Uusi avoliittolaki toi yhteistalouden purkutilanteeseen mahdollisuuden hakea pesänjakajaa, jota avoliiton purkautuessa ei ole lainsäädännössämme tähän asti tunnettu. Toinen merkittävä uudistus laissa on, että avopuoliso voi saada perintökaaren 8.2 mukaista avustusta tai hyvitystä ensiksi kuolleen avopuolison kuolinpesästä.
Avoliittolain varallisuusoikeudellinen lähtökohta on, että kumpikin kumppani pitää oman omaisuutensa. Mikäli on yhteisomistus, tulee se vaadittaessa purkaa. Lakiin on otettu yhteisomistusolettama, mikäli ei pystytä toteennäyttämään irtaimen omistussuhteita, katsotaan avopuolisoiden saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.
Tärkeää on huomata, että Suomessa on kahdenlaisia avoliittoja niiden purkautuessa. Avoerossa tulee ensin selvittää täyttääkö kyseinen parisuhde avoliittolain määritelmän, jolloin siihen voidaan soveltaa avoliittolakia ja riitatilanteissa on mahdollista hakea pesänjakajaa. Mikäli määritelmä ei täyty, sovelletaan yhteisomistuslakia, jossa riitatilanteissa voidaan käyttää välimiesmenettelyä tai nostaa kanne käräjäoikeuteen.
Uusi laki mahdollistaa yhteistaloudessa asuvien kumppaneiden
varallisuusoikeudellisten sopimusten rekisteröimisen maistraatissa. Asiakirjojen rekisteröiminen suojaa avopuolisoa tai kuolleen avopuolison perillisiä velkojen takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa tai ulosotossa. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi omaisuuden erottelukirja ja hyvitystä koskeva sopimus.
Opinnäytetyössä on käsitelty asiaa case tapauksen avulla, jota on tarkasteltu neljästä eri tilanteesta. Tilanteet ovat avoliiton päättyminen eroon tai kumppanin kuolemaan, molempia tilanteita on tutkittu avoliittolain ja yhteisomistuslain osalta.