Tilintarkastus muutoksessa
Sohlman, Matti; Marjomaa, Janne (2011)
Sohlman, Matti
Marjomaa, Janne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911607
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin tekijöiden oman mielenkiinnon sekä mahdollisten tulevien urasuunnitel-mien pohjalta. Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa tiedostettiin myös aiheen suhteellinen harvinaisuus, sekä tilintarkastusalalla käsillä oleva muutos, jotka loivat ajankohtaisen, moni-puolisen sekä sopivan kohteen opinnäytetyön tekemiselle.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko Suomessa vallitseva tilintarkastusjärjes-telmä selvitysmies Edward Anderssonin esittämän mukaista uudistusta ja mitä mieltä alan ammattilaiset ovat kyseisestä uudistusehdotuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomessa toimivaa tilintarkastajaa, joilla kaikilla oli hyvin erilainen tausta tilintarkastusalal-la. Tästä johtuen saimme mielestämme erittäin laajan kuvan erilaisten tilintarkastajien nä-kemyksistä. Olennainen osa tutkimusta oli selvittää, miten nykyisten kahden eri auktorisoidun tilintarkastajankategorian, eli KHT ja HTM-tilintarkastajien, mielipiteet eroavat toisistaan.
Opinnäytetyön teoreettinen osa käsittelee Suomessa vallitsevaa nykyistä tilintarkastusjärjes-telmää. Nykyisen järjestelmän ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan ymmärtää, miten se Anderssonin ehdotuksessa muuttuisi ja millainen merkitys sillä saattaisi olla. Erillisi-nä osina opinnäytetyön teoriaosuudessa on kerrottu ensin yleisesti Suomen tilintarkastusjär-jestelmästä. Tämän jälkeen on syvennytty kaikkein olennaisimpiin osiin, kuten tilintarkastus-lainsäädäntöön tilintarkastajakategorioihin sekä itse tilintarkastajien työhön.
Opinnäytetyön tutkimusosio koostuu ensin kahden eri tilintarkastajien ammattiyhdistysten lauselmien läpikäynnistä, jonka jälkeisessä osiossa läpikäydään viiden eri tilintarkastajan haastatteluiden lopputulokset. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jossa haastattelimme jokaista tilintarkastajaa henkilökohtaisesti erikseen. Haastatteluiden perusteella saimme varsin selkeän kuvan siitä, että Anderssonin raportissa ehdotetut uudis-tukset jakavat haastateltujen tilintarkastajien mielipiteitä monella eri tasolla.
Opinnäytetyöhön kerätyistä tiedoista tultiin siihen johtopäätökseen, ettei tehdyillä haastatte-luilla voida todeta mitään yleistä kantaa vaan asian selvittäminen vaatisi ehdottomasti laa-jempaa tutkimusta, joka voitaisiin toteuttaa haastattelemalla suurempi osa Suomen tilintar-kastajista. Pienen haastattelun määrän takia yksittäisen tilintarkastajan mielipide painaa vertailuissa erittäin paljon ja koska melkein kaikilla tilintarkastajilla oli varsin erilaisia mieli-piteitä, päädyttiin opinnäytetyössä tällaiseen lopputulokseen. Haastattelujen määrä olisi ollut sopivampi, jos tilintarkastajien mielipiteistä olisi voinut linjata enemmän yhtenäisiä mielipi-teitä, joiden pohjalta olisimme voineet vetää suoria johtopäätöksiä esimerkiksi HTM- tai KHT-tilintarkastajien kannoista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko Suomessa vallitseva tilintarkastusjärjes-telmä selvitysmies Edward Anderssonin esittämän mukaista uudistusta ja mitä mieltä alan ammattilaiset ovat kyseisestä uudistusehdotuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomessa toimivaa tilintarkastajaa, joilla kaikilla oli hyvin erilainen tausta tilintarkastusalal-la. Tästä johtuen saimme mielestämme erittäin laajan kuvan erilaisten tilintarkastajien nä-kemyksistä. Olennainen osa tutkimusta oli selvittää, miten nykyisten kahden eri auktorisoidun tilintarkastajankategorian, eli KHT ja HTM-tilintarkastajien, mielipiteet eroavat toisistaan.
Opinnäytetyön teoreettinen osa käsittelee Suomessa vallitsevaa nykyistä tilintarkastusjärjes-telmää. Nykyisen järjestelmän ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan ymmärtää, miten se Anderssonin ehdotuksessa muuttuisi ja millainen merkitys sillä saattaisi olla. Erillisi-nä osina opinnäytetyön teoriaosuudessa on kerrottu ensin yleisesti Suomen tilintarkastusjär-jestelmästä. Tämän jälkeen on syvennytty kaikkein olennaisimpiin osiin, kuten tilintarkastus-lainsäädäntöön tilintarkastajakategorioihin sekä itse tilintarkastajien työhön.
Opinnäytetyön tutkimusosio koostuu ensin kahden eri tilintarkastajien ammattiyhdistysten lauselmien läpikäynnistä, jonka jälkeisessä osiossa läpikäydään viiden eri tilintarkastajan haastatteluiden lopputulokset. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jossa haastattelimme jokaista tilintarkastajaa henkilökohtaisesti erikseen. Haastatteluiden perusteella saimme varsin selkeän kuvan siitä, että Anderssonin raportissa ehdotetut uudis-tukset jakavat haastateltujen tilintarkastajien mielipiteitä monella eri tasolla.
Opinnäytetyöhön kerätyistä tiedoista tultiin siihen johtopäätökseen, ettei tehdyillä haastatte-luilla voida todeta mitään yleistä kantaa vaan asian selvittäminen vaatisi ehdottomasti laa-jempaa tutkimusta, joka voitaisiin toteuttaa haastattelemalla suurempi osa Suomen tilintar-kastajista. Pienen haastattelun määrän takia yksittäisen tilintarkastajan mielipide painaa vertailuissa erittäin paljon ja koska melkein kaikilla tilintarkastajilla oli varsin erilaisia mieli-piteitä, päädyttiin opinnäytetyössä tällaiseen lopputulokseen. Haastattelujen määrä olisi ollut sopivampi, jos tilintarkastajien mielipiteistä olisi voinut linjata enemmän yhtenäisiä mielipi-teitä, joiden pohjalta olisimme voineet vetää suoria johtopäätöksiä esimerkiksi HTM- tai KHT-tilintarkastajien kannoista.