Sosiaalisten taitojen harjoittelu : - toimintatutkimus ryhmämallin kehittämisestä
Kinnunen, Marketta (2011)
Kinnunen, Marketta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310881
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sosiaalisten taitojen harjoittelua mielenterveyskuntoutuksessa asiakaslähtöisesti. Tavoitteena oli suunnitella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Päiväkeskus Palloon soveltuva näyttöön perustuva sosiaalisten taitojen harjoittelun ryhmämalli asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä. Opinnäytetyössä selvitettiin ensiksi asiakkaiden sosiaalisten taitojen harjoittelun tarvetta, ja toiseksi, millainen ryhmämalli soveltuisi sosiaalisten taitojen harjoitteluun Päiväkeskus Pallossa. Asiakkaat eivät olleet halunneet harjoitella sosiaalisia taitoja aiemmissa ryhmissä.
Opinnäytetyö toteutettiin emansipatorisena eli valtauttavana toimintatutkimuksena, jossa kuvautui monivaiheinen kehittämisprosessi ja kokemukset asiakas- ja työntekijänäkökulmasta. Alkukartoituksena kerättiin tietoa asiakkaiden sosiaalisten taitojen harjoittelun tarpeesta kvantitatiivisella kyselyllä. Aineisto analysoitiin SPSS versio 19 –ohjelmalla. Kehittäminen toteutettiin asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä suunnittelupalavereissa.
Sosiaalisen harjoittelun tarve on yksilöllistä, ja se tulee selvittää harjoitteluun osallistujilta ennen ryhmän alkua. Päiväkeskus Palloon soveltuva ryhmämalli perustuu Bellack ym. (2004) sosiaalisten taitojen harjoittelun malliin ja sosiaalisen oppimisen teoriaan. Aiemmin suuressa ryhmässä harjoittelua esti jännittäminen. Tulevaan suljettuun ryhmään osallistuu vain neljästä viiteen kuntoutujaa kerran viikossa puolen vuoden ajan. Pilottiryhmä koostuu suunnitteluun osallistuneista asiakkaista. Pilottiryhmän päätyttyä olisi syytä tutkia ohjaajien ja asiakkaiden kokemuksia ryhmästä. Seurantatutkimus valaisisi sosiaalisten taitojen harjoittelun pitkäaikaisia vaikutuksia.
Asiakkaat kokivat voineensa vaikuttaa kehittämisprosessiin. He vaikuttivat paljon ryhmämallin muodostumiseen. Työntekijät antoivat tilaa asiakkaille suunnittelussa. Työntekijöille kokemus oli mielenkiintoinen mahdollisuus. Asiakaslähtöinen suunnittelu voi olla haasteellista, ja vaatii työntekijältä tahtoa ja taitoa. Asiakkaille tulee tarjota aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua heitä koskevan toiminnan suunnitteluun. Tällöin tulee huomioida ensisijaisesti asiakkaiden hyvinvointi ja jaksaminen. Työyhteisö aikoo jatkaa asiakaslähtöistä toiminnan suunnittelua.
Opinnäytetyö toteutettiin emansipatorisena eli valtauttavana toimintatutkimuksena, jossa kuvautui monivaiheinen kehittämisprosessi ja kokemukset asiakas- ja työntekijänäkökulmasta. Alkukartoituksena kerättiin tietoa asiakkaiden sosiaalisten taitojen harjoittelun tarpeesta kvantitatiivisella kyselyllä. Aineisto analysoitiin SPSS versio 19 –ohjelmalla. Kehittäminen toteutettiin asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistyönä suunnittelupalavereissa.
Sosiaalisen harjoittelun tarve on yksilöllistä, ja se tulee selvittää harjoitteluun osallistujilta ennen ryhmän alkua. Päiväkeskus Palloon soveltuva ryhmämalli perustuu Bellack ym. (2004) sosiaalisten taitojen harjoittelun malliin ja sosiaalisen oppimisen teoriaan. Aiemmin suuressa ryhmässä harjoittelua esti jännittäminen. Tulevaan suljettuun ryhmään osallistuu vain neljästä viiteen kuntoutujaa kerran viikossa puolen vuoden ajan. Pilottiryhmä koostuu suunnitteluun osallistuneista asiakkaista. Pilottiryhmän päätyttyä olisi syytä tutkia ohjaajien ja asiakkaiden kokemuksia ryhmästä. Seurantatutkimus valaisisi sosiaalisten taitojen harjoittelun pitkäaikaisia vaikutuksia.
Asiakkaat kokivat voineensa vaikuttaa kehittämisprosessiin. He vaikuttivat paljon ryhmämallin muodostumiseen. Työntekijät antoivat tilaa asiakkaille suunnittelussa. Työntekijöille kokemus oli mielenkiintoinen mahdollisuus. Asiakaslähtöinen suunnittelu voi olla haasteellista, ja vaatii työntekijältä tahtoa ja taitoa. Asiakkaille tulee tarjota aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua heitä koskevan toiminnan suunnitteluun. Tällöin tulee huomioida ensisijaisesti asiakkaiden hyvinvointi ja jaksaminen. Työyhteisö aikoo jatkaa asiakaslähtöistä toiminnan suunnittelua.