Kouluterveydenhoitajan rooli koulukiusaamisen vastaisessa työssä
Koskela, Pauliina (2011)
Koskela, Pauliina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710052
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on kouluterveydenhoitajan rooli koulukiusaamisen tunnistamisessa, siihen puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä sekä millaisia keinoja terveydenhoitajilla on vastaanotolla käytössä kiusaamisen vastaisessa työssä. Tutkimuksella haluttiin saada suuntaa-antavaa tietoa siitä, kuinka yleistä koulukiusaaminen on nykyään peruskouluissa sekä millaista koulukiusaaminen on luonteeltaan. Tavoitteena oli tulevana terveydenhoitajana saada tästä aiheesta lisää tietoa, josta olisi hyötyä tulevaisuudessa työelämässä.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kohdejoukoksi valittiin kaikki Vaasan suomenkielisten peruskoulujen kouluterveydenhoitajat (n=17). Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla ja kvalitatiivinen osuus induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kouluterveydenhoitajista 55 % (n=6) kertoi uusia kiusaamistapauksia tulevan koulussa ilmi jopa viikoittain. Sanallinen kiusaaminen oli yleisimmin esiintyvä koulukiusaamisen muoto. Kiusaamista tapahtui eniten koulun välitunneilla sekä koulumatkoilla. Enemmistö (n=8) terveydenhoitajista piti koulukiusaamista kohtalaisena ongelmana koulussa.
Tutkimustulokset osoittavat kouluterveydenhoitajan olevan tärkeässä asemassa koulukiusaamisen tunnistamisessa. Keskeisimmäksi menetelmäksi tunnistamisessa nousi vuosittaiset terveystarkastukset. Kouluterveydenhoitaja toimii yleensä oppilashuoltoryhmän jäsenenä, jossa hän voi tuoda huolensa ja havaintonsa kiusaamisesta esille, minkä jälkeen ryhmä yhteistyössä lähtee ratkomaan kiusaamistaustaa. Terveydenhoitajan tärkeimmäksi kiusaamisen ennaltaehkäisykeinoksi muodostui oppilaiden kanssa käydyt keskustelut.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kohdejoukoksi valittiin kaikki Vaasan suomenkielisten peruskoulujen kouluterveydenhoitajat (n=17). Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla ja kvalitatiivinen osuus induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kouluterveydenhoitajista 55 % (n=6) kertoi uusia kiusaamistapauksia tulevan koulussa ilmi jopa viikoittain. Sanallinen kiusaaminen oli yleisimmin esiintyvä koulukiusaamisen muoto. Kiusaamista tapahtui eniten koulun välitunneilla sekä koulumatkoilla. Enemmistö (n=8) terveydenhoitajista piti koulukiusaamista kohtalaisena ongelmana koulussa.
Tutkimustulokset osoittavat kouluterveydenhoitajan olevan tärkeässä asemassa koulukiusaamisen tunnistamisessa. Keskeisimmäksi menetelmäksi tunnistamisessa nousi vuosittaiset terveystarkastukset. Kouluterveydenhoitaja toimii yleensä oppilashuoltoryhmän jäsenenä, jossa hän voi tuoda huolensa ja havaintonsa kiusaamisesta esille, minkä jälkeen ryhmä yhteistyössä lähtee ratkomaan kiusaamistaustaa. Terveydenhoitajan tärkeimmäksi kiusaamisen ennaltaehkäisykeinoksi muodostui oppilaiden kanssa käydyt keskustelut.