Kokemuksia työkierrosta henkilöstön kehittämismenetelmänä Osuuskauppa PeeÄssän matkailu- ja ravitsemislinjalla
Mustonen, Taina (2011)
Mustonen, Taina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259500
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Osuuskauppa PeeÄssän matkailu- ja ravitsemislinjan henkilöstön kokemuksia työkierrosta henkilöstön kehittämismenetelmänä. Työkierto on suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työssä oppimiseen perustuva henkilöstön kehittämismenetelmä, jossa työntekijä siirtyy määräajaksi toiseen tehtävään oppiakseen ja kehittyäkseen. Tässä tutkimuksessa pidetään työkiertona myös muuta henkilöstön sisäistä liikkumista. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa työkierrosta saatavista hyödyistä ja haitoista, sekä kartoittaa tekijöitä, jotka edistävät tai estävät työkierron toteutumista. Haastateltavilta pyydettiin myös kehittämisehdotuksia.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla teemahaastatteluilla (n=11) erilaisessa työkierrossa olleita matkailu- ja ravitsemisalan ammattilaisia. Työkierron tavoitteet ja työkiertoon lähtemisen syyt nousevat ennemmin henkilökohtaisista tavoitteista kuin suunnitelmallisesta henkilöstön kehittämisestä. Tutkimuksen mukaan työkierto kehittää henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sekä tukee moniosaajaksi kehittymistä. Työkierto parantaa työhyvinvointia ja jaksamista sekä tarjoaa haasteita ja vaihtelua. Mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja saada lisävastuuta koetaan palkitsevana. Osaamista ja hiljaista tietoa voidaan siirtää työkierrossa, jolloin myös työyhteisö voi oppia yksilön oppimisesta.
Toimeksiantaja on tukenut implisiittisesti eli epäsuorasti työkiertoa ja sisäistä liikkumista. Tukemalla työkiertoa näkyvämmin ja konkreettisemmin esimerkiksi tehostamalla viestintää, luomalla työ- ja urakiertomahdollisuuksia sekä kehittämällä toimintatapoja suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämiseksi, se voi vahvistaa työkierrosta saatava hyötyä. Työkierron tukeminen on helpompaa, jos organisaatiolla on tietoa työssä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Toimeksiantaja voi käyttää tutkimustuloksia parantaakseen henkilöstön kehittämis- ja kehittymismahdollisuuksia, jotta se saisi osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Innostunut ja osaava henkilöstö luo edellytykset toimivalle työyhteisölle ja kannattavalle liiketoiminnalle, sillä muuttuvassa maailmassa on oltava valmis kehittämään ja kehittymään pärjätäkseen kiristyvässä kilpailussa. Tuloksia voidaan käyttää myös osaamisen johtamisen suunnittelussa ja henkilöstön sitouttamisessa luomalla ja parantamalla kehittymismahdollisuuksia ja tarjoamalla uusia haasteita työkierron kautta.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla teemahaastatteluilla (n=11) erilaisessa työkierrossa olleita matkailu- ja ravitsemisalan ammattilaisia. Työkierron tavoitteet ja työkiertoon lähtemisen syyt nousevat ennemmin henkilökohtaisista tavoitteista kuin suunnitelmallisesta henkilöstön kehittämisestä. Tutkimuksen mukaan työkierto kehittää henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sekä tukee moniosaajaksi kehittymistä. Työkierto parantaa työhyvinvointia ja jaksamista sekä tarjoaa haasteita ja vaihtelua. Mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja saada lisävastuuta koetaan palkitsevana. Osaamista ja hiljaista tietoa voidaan siirtää työkierrossa, jolloin myös työyhteisö voi oppia yksilön oppimisesta.
Toimeksiantaja on tukenut implisiittisesti eli epäsuorasti työkiertoa ja sisäistä liikkumista. Tukemalla työkiertoa näkyvämmin ja konkreettisemmin esimerkiksi tehostamalla viestintää, luomalla työ- ja urakiertomahdollisuuksia sekä kehittämällä toimintatapoja suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämiseksi, se voi vahvistaa työkierrosta saatava hyötyä. Työkierron tukeminen on helpompaa, jos organisaatiolla on tietoa työssä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Toimeksiantaja voi käyttää tutkimustuloksia parantaakseen henkilöstön kehittämis- ja kehittymismahdollisuuksia, jotta se saisi osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Innostunut ja osaava henkilöstö luo edellytykset toimivalle työyhteisölle ja kannattavalle liiketoiminnalle, sillä muuttuvassa maailmassa on oltava valmis kehittämään ja kehittymään pärjätäkseen kiristyvässä kilpailussa. Tuloksia voidaan käyttää myös osaamisen johtamisen suunnittelussa ja henkilöstön sitouttamisessa luomalla ja parantamalla kehittymismahdollisuuksia ja tarjoamalla uusia haasteita työkierron kautta.