Lapsivesipunktioon osallistuvan asiakkaan ohjaus ja tukeminen Artikkeli Suomen Terveydenhoitajaliiton lehteen
Liiten, Jenina; Hooli, Sini-Maria; Poikolainen, Heta (2011)
Liiten, Jenina
Hooli, Sini-Maria
Poikolainen, Heta
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239132
Tiivistelmä
Kuntien toiminnassa terveyden edistäminen on kuntapolitiikan toimintalinjaus, jossa terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikilla toimialoilla ja toiminnoissa. Terveyden edistäminen on kansanterveystyötä, jonka erityistehtäviä ovat väestön terveydentilan kehityksen seuranta ja arviointi, terveyskasvatus, terveyden edistämisen asiantuntijuus ja terveyden puolesta puhuminen, terveysvaikutusten ennakkoarviointi sekä poikkihallinnollinen yhteistyö terveyden edistämisen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Ohjauksella pyritään edistämään asiakkaan aloitteellisuutta elämänsä parantamisessa ja ongelmiensa ratkaisussa. Hoitajan tehtävänä on antaa tietoa ja tukea asiakasta päätöksenteossa, mutta välttää valmiiden ratkaisujen esittämistä. Ohjaus on hoitajan ja asiakkaan välistä tasa-arvoista, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. Ohjaus alkaa aina lähtötilanteesta ja etenee kohti ohjauksen päämäärää, jossa asiakkaan, eli yksilön, perheen tai yhteisön, ohjaustarpeet ovat täyttyneet niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Kehittämistehtävämme tarkoituksena oli kirjoittaa artikkeli Suomen terveydenhoitajaliiton lehteen. Artikkelimme perustuu keväällä 2010 valmistuneen opinnäytetyömme ”Pelkäsin lapsivesipunktiota enemmän kuin synnytystä” tutkimustuloksiin naisten kokemuksista lapsivesipunktiosta. Tutkimustuloksista ilmeni, että lapsivesipunktio herätti erilaisia tuntemuksia, kuten pelkoa ja helpotusta. Asiakkaiden tiedon puute ja virheelliset ennakkokäsitykset aiheuttivat turhaa huolenaihetta ennen toimenpidettä.
Tavoitteenamme oli antaa tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille lapsivesipunktiossa käyneiden naisten kokemuksista sekä toimenpiteen aikaisesta ohjauksesta ja tukemisesta. Tavoitteenamme oli myös kehittää lapsivesipunktioon tulevien naisten ja perheiden ohjausta ja tukemista sekä neuvontaa yksiköissä, joissa lapsivesipunktioita suoritetaan. Artikkeliamme voidaankin hyödyntää terveydenhoitoalalla kehittämällä tutkimustuloksista nousseita puutteita ohjauksesta ja neuvonnasta raskaana olevien kanssa työskenneltäessä.
Ohjauksella pyritään edistämään asiakkaan aloitteellisuutta elämänsä parantamisessa ja ongelmiensa ratkaisussa. Hoitajan tehtävänä on antaa tietoa ja tukea asiakasta päätöksenteossa, mutta välttää valmiiden ratkaisujen esittämistä. Ohjaus on hoitajan ja asiakkaan välistä tasa-arvoista, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. Ohjaus alkaa aina lähtötilanteesta ja etenee kohti ohjauksen päämäärää, jossa asiakkaan, eli yksilön, perheen tai yhteisön, ohjaustarpeet ovat täyttyneet niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Kehittämistehtävämme tarkoituksena oli kirjoittaa artikkeli Suomen terveydenhoitajaliiton lehteen. Artikkelimme perustuu keväällä 2010 valmistuneen opinnäytetyömme ”Pelkäsin lapsivesipunktiota enemmän kuin synnytystä” tutkimustuloksiin naisten kokemuksista lapsivesipunktiosta. Tutkimustuloksista ilmeni, että lapsivesipunktio herätti erilaisia tuntemuksia, kuten pelkoa ja helpotusta. Asiakkaiden tiedon puute ja virheelliset ennakkokäsitykset aiheuttivat turhaa huolenaihetta ennen toimenpidettä.
Tavoitteenamme oli antaa tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille lapsivesipunktiossa käyneiden naisten kokemuksista sekä toimenpiteen aikaisesta ohjauksesta ja tukemisesta. Tavoitteenamme oli myös kehittää lapsivesipunktioon tulevien naisten ja perheiden ohjausta ja tukemista sekä neuvontaa yksiköissä, joissa lapsivesipunktioita suoritetaan. Artikkeliamme voidaankin hyödyntää terveydenhoitoalalla kehittämällä tutkimustuloksista nousseita puutteita ohjauksesta ja neuvonnasta raskaana olevien kanssa työskenneltäessä.