Alle kouluikäisten lasten vanhempien asenteet rokotuksiin, tiedonhankinta ja rokottamispäätökset
Salo, Päivi (2011)
Salo, Päivi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178224
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle kouluikäisten lasten vanhempien asentei-ta rokotuksiin, miten he ovat rokotuttaneet mahdolliset vanhemmat lapsensa ja miten he tulevat jatkossa rokotuttamaan nuoremmat lapset sekä mistä he ovat saaneet tietoa rokotusasenteita muodostaessaan. Tavoitteena oli selvittää lasten tulevaa rokotuskat-tavuutta, jotta terveydenhoitajat voisivat tarvittaessa tehostaa ja kehittää rokotusneu-vontaansa.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto kerättiin standardoiduilla kyselylomakkeilla, jotka sisälsivät monivalinta kysymyksiä, asteikkoihin perustuvia kysymyksiä sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Kohdejoukkona tutkimuksessa oli Porin perusturvan Keski – Porin ja Länsi – Porin lasten neuvoloiden alle kouluikäis-ten lasten vanhemmat (N=93). Kyselyyn vastasi 54 (n=54) ja vastausprosentiksi saa-tiin 58 prosenttia. Tulokset analysoitiin tilastollisesti, esitettiin prosentteina ja frek-vensseinä sekä havainnollistettiin taulukkoina. Avointen kysymysten vastaukset il-moitettiin lukuina ja prosentteina, osa havainnollistettiin suorina lainauksina.
Rokotuskattavuus todettiin tässä tutkimuksessa yhtä korkeaksi kuin se on keskimää-rin valtakunnallisestikin tällä hetkellä (94 %). Yleisen rokotusohjelman rokotukset koettiin tärkeiksi, tehokkaiksi ja turvallisiksi. Vastaajista 91 % oli täysin tai lähes samaa mieltä, että rokottaminen on parempi vaihtoehto kuin taudin sairastaminen. Terveydenhoitajilta rokotustietoa sai 80 % runsaasti tai melko paljon, mutta 41 % ei saanut lainkaan rokotustietoa sukulaisiltaan. Internetistä runsaasti tietoa oli hakenut 11 % vastaajista, eniten tietoa etsittiin kuitenkin luotettavilta sivustoilta. Vastaajista 47 % odotti lisää tietoa erityisesti rokotteiden haittavaikutuksista ja turvallisuudesta.
Tutkimuksen reliabiliteetti saattoi heikentyä vastausten kohtalaisessa kadossa ja vas-tausten painottuessa vain äitien antamiin vastauksiin. Validiteetti toteutui tässä tut-kimuksessa melko hyvin, teoreettiset käsitteet saatiin operationalisoitua muuttujiksi. Tutkimus toteutui eettisesti ja tieteellisesti hyviä käytäntöjä noudattaen.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkimuksen tehdä uudelleen muutaman vuoden kuluttua samanlaiselle otokselle ja verrata niiden tuloksia keskenään tai tehdä samanlainen tutkimus esimerkiksi pääkaupunkiseudun alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja verrata näitä tutkimustuloksia keskenään. Myös luotettavista Internet sivustoista ja ostettavista, yleisen rokotusohjelman ulkopuolisista rokotteista voisi laatia esitteen.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen aineisto kerättiin standardoiduilla kyselylomakkeilla, jotka sisälsivät monivalinta kysymyksiä, asteikkoihin perustuvia kysymyksiä sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Kohdejoukkona tutkimuksessa oli Porin perusturvan Keski – Porin ja Länsi – Porin lasten neuvoloiden alle kouluikäis-ten lasten vanhemmat (N=93). Kyselyyn vastasi 54 (n=54) ja vastausprosentiksi saa-tiin 58 prosenttia. Tulokset analysoitiin tilastollisesti, esitettiin prosentteina ja frek-vensseinä sekä havainnollistettiin taulukkoina. Avointen kysymysten vastaukset il-moitettiin lukuina ja prosentteina, osa havainnollistettiin suorina lainauksina.
Rokotuskattavuus todettiin tässä tutkimuksessa yhtä korkeaksi kuin se on keskimää-rin valtakunnallisestikin tällä hetkellä (94 %). Yleisen rokotusohjelman rokotukset koettiin tärkeiksi, tehokkaiksi ja turvallisiksi. Vastaajista 91 % oli täysin tai lähes samaa mieltä, että rokottaminen on parempi vaihtoehto kuin taudin sairastaminen. Terveydenhoitajilta rokotustietoa sai 80 % runsaasti tai melko paljon, mutta 41 % ei saanut lainkaan rokotustietoa sukulaisiltaan. Internetistä runsaasti tietoa oli hakenut 11 % vastaajista, eniten tietoa etsittiin kuitenkin luotettavilta sivustoilta. Vastaajista 47 % odotti lisää tietoa erityisesti rokotteiden haittavaikutuksista ja turvallisuudesta.
Tutkimuksen reliabiliteetti saattoi heikentyä vastausten kohtalaisessa kadossa ja vas-tausten painottuessa vain äitien antamiin vastauksiin. Validiteetti toteutui tässä tut-kimuksessa melko hyvin, teoreettiset käsitteet saatiin operationalisoitua muuttujiksi. Tutkimus toteutui eettisesti ja tieteellisesti hyviä käytäntöjä noudattaen.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkimuksen tehdä uudelleen muutaman vuoden kuluttua samanlaiselle otokselle ja verrata niiden tuloksia keskenään tai tehdä samanlainen tutkimus esimerkiksi pääkaupunkiseudun alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja verrata näitä tutkimustuloksia keskenään. Myös luotettavista Internet sivustoista ja ostettavista, yleisen rokotusohjelman ulkopuolisista rokotteista voisi laatia esitteen.