Mikkelin seudun työttömien työkyky : Voimavuodet -hanke
Luukka, Sanna; Haikarainen, Siina; Laitinen, Mika (2011)
Luukka, Sanna
Haikarainen, Siina
Laitinen, Mika
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096820
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on tehty osana Mikkelissä järjestettyä Voimavuodet hanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää Mikkelin seudun työttömien työnhakijoiden työkykyä terveystapaamisten avulla. Hankkeen toiminta päättyi maaliskuussa 2011.
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää Mikkelin seudun työttömien henkilöiden työkykyä. Tutkimusaineisto on kerätty Mikkelin ammattikorkeakoulun palveluyksikössä, Elixiirissä 2008 - maaliskuu 2011. Aineisto on kerätty opiskelijoiden sekä opettajien työttömille toteuttamissa terveys- ja hyvinvointitapaamisissa. Terveys- ja hyvinvointitapaamisiin osallistui 119 työtöntä henkilöä, joista kaikkiin viiteen toteutettuun terveystapaamiseen osallistui 80 henkilöä. Hyväksytysti täytettyjä kyselylomakkeita oli yhteensä 67 kappaletta.
Opinnäytetyömme tutkimus on määrällinen tutkimus. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, työkykyindeksi -kyselylomaketta soveltuvin osin apuna käyttäen. Kerätty aineisto käsiteltiin SPSS – tilasto-ohjelmassa.
Työkykyindeksin hyväksytysti täyttäneiden vastaajien keski-ikä oli 47,4 vuotta. Suurimman joukon, 41 %, vastanneista muodostivat 46- 55 -vuotiaat. Vastaajista 55 % oli miehiä ja 45 % naisia.
Kyselylomakkeisiin vastanneiden työttömien työkykyindeksin keskiarvo oli 32 pistettä eli kohtalainen työkyky. Yli puolella, 67 % vastanneista työkyky oli työkykyindeksin asteikolla huono tai kohtalainen. Huonon työkyvyn sai 30 % ja kohtalaisen työkyvyn 37 % vastanneista. Hyvän työkyvyn sai 23 % ja erinomaisen työkyvyn 10 % vastanneista. Työttömät arvioivat nykyisen työkykynsä, asteikolla 0- 10, keskiarvoksi saatiin 6,04. Yhtenäisyys oman arvion ja työkykyindeksistä saaneiden yhteispisteiden välillä oli nähtävissä, kun työttömän oma-arvio työkyvystä rinnastettiin hänen saamaansa pistemäärään koko työkykyindeksistä. 21 %, eli 14 henkilöä, vastanneista oli arvioinut työkykynsä 0 – 4 välille, heistä 93 %, 13 henkilöä, sai työkykyindeksin kokonaispistemäärästä tuloksena huono tai kohtalainen työkyky. Työkykynsä 5 – 7 välille arvioineet henkilöt, 48 % vastanneista, saivat työkykyindeksin kokonaistulokseksi huono, kohtalainen tai hyvä työkyky. Heistä huono työkyky oli 22 %, kohtalainen työkyky oli 53 % ja hyvä työkyky 25 %. Työkykynsä 8 – 10 välille arvioi 31 % työttömistä, heistä 33 % sai työkykyindeksin kokonaistulokseksi kohtalainen, 33 % hyvä ja 33 % erinomainen.
Jatkotutkimusaiheina on selvittää terveystarkastusten vaikutuksia työkykyyn: millainen merkitys terveystarkastuksilla on koettuun työkykyyn sekä seurata työttömien työllistymistä verrattuna työkykyindeksin tuloksiin ja koettuun työkykyyn. Haasteena on työttömien työnhakijoiden osallistuminen terveystarkastuksiin sekä työttömien terveystarkastusten saaminen osaksi kansanterveystyötä.
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää Mikkelin seudun työttömien henkilöiden työkykyä. Tutkimusaineisto on kerätty Mikkelin ammattikorkeakoulun palveluyksikössä, Elixiirissä 2008 - maaliskuu 2011. Aineisto on kerätty opiskelijoiden sekä opettajien työttömille toteuttamissa terveys- ja hyvinvointitapaamisissa. Terveys- ja hyvinvointitapaamisiin osallistui 119 työtöntä henkilöä, joista kaikkiin viiteen toteutettuun terveystapaamiseen osallistui 80 henkilöä. Hyväksytysti täytettyjä kyselylomakkeita oli yhteensä 67 kappaletta.
Opinnäytetyömme tutkimus on määrällinen tutkimus. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, työkykyindeksi -kyselylomaketta soveltuvin osin apuna käyttäen. Kerätty aineisto käsiteltiin SPSS – tilasto-ohjelmassa.
Työkykyindeksin hyväksytysti täyttäneiden vastaajien keski-ikä oli 47,4 vuotta. Suurimman joukon, 41 %, vastanneista muodostivat 46- 55 -vuotiaat. Vastaajista 55 % oli miehiä ja 45 % naisia.
Kyselylomakkeisiin vastanneiden työttömien työkykyindeksin keskiarvo oli 32 pistettä eli kohtalainen työkyky. Yli puolella, 67 % vastanneista työkyky oli työkykyindeksin asteikolla huono tai kohtalainen. Huonon työkyvyn sai 30 % ja kohtalaisen työkyvyn 37 % vastanneista. Hyvän työkyvyn sai 23 % ja erinomaisen työkyvyn 10 % vastanneista. Työttömät arvioivat nykyisen työkykynsä, asteikolla 0- 10, keskiarvoksi saatiin 6,04. Yhtenäisyys oman arvion ja työkykyindeksistä saaneiden yhteispisteiden välillä oli nähtävissä, kun työttömän oma-arvio työkyvystä rinnastettiin hänen saamaansa pistemäärään koko työkykyindeksistä. 21 %, eli 14 henkilöä, vastanneista oli arvioinut työkykynsä 0 – 4 välille, heistä 93 %, 13 henkilöä, sai työkykyindeksin kokonaispistemäärästä tuloksena huono tai kohtalainen työkyky. Työkykynsä 5 – 7 välille arvioineet henkilöt, 48 % vastanneista, saivat työkykyindeksin kokonaistulokseksi huono, kohtalainen tai hyvä työkyky. Heistä huono työkyky oli 22 %, kohtalainen työkyky oli 53 % ja hyvä työkyky 25 %. Työkykynsä 8 – 10 välille arvioi 31 % työttömistä, heistä 33 % sai työkykyindeksin kokonaistulokseksi kohtalainen, 33 % hyvä ja 33 % erinomainen.
Jatkotutkimusaiheina on selvittää terveystarkastusten vaikutuksia työkykyyn: millainen merkitys terveystarkastuksilla on koettuun työkykyyn sekä seurata työttömien työllistymistä verrattuna työkykyindeksin tuloksiin ja koettuun työkykyyn. Haasteena on työttömien työnhakijoiden osallistuminen terveystarkastuksiin sekä työttömien terveystarkastusten saaminen osaksi kansanterveystyötä.