Rautatien tukikerroksen puhdistus
Tapaninen, Teemu (2011)
Tapaninen, Teemu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056168
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä rautateillä tapahtuvaan tukikerroksen sepelinpuhdistusprojektiin. Työn aiheen antoi Oy VR-Rata Ab:n rakennusmestari Olavi Mäkäräinen. Työn tekemiseen hankittiin käytännönkokemusta tukikerroksenpuhdistustyömaalla kesällä 2010. Työmaa sijaitsi Toivala-Siilinjärvi rataosuudella. Työn tavoitteena oli tutustua rautatien tukikerroksen puhdistusprojektiin sen alusta loppuun. Lisäksi työn tavoitteena oli etsiä mahdollisia parannuksia nykyiseen käytäntöön, sekä vaihtoehtoisia tukikerroksenpuhdistusmenetelmiä.
Työssä jaoteltiin tukikerroksenpuhdistusprojektin työvaiheet pieniin osiin ja selvitettiin, mitä asioita eri työvaiheissa tulee ottaa huomioon. Lisäksi etsittiin puhdistustyötä koskevia laatuvaatimuksia ja määräyksiä. Suuri osa työstä perustui käytännön kokemukseen rautateillä tapahtuvista töistä. Lisäksi tietoa etsittiin Liikenneviraston julkaisuista ja erilaisten sepelinpuhdistustekniikoiden osalta internetistä.
Suomessa tukikerroksen puhdistaminen tapahtuu alta leikkaavaa sepelinpuhdistuskonetta käyttäen. Kyseinen alta leikkaava kone puhdistaa tukikerroksen koko sen leveydeltä. Kone poistaa tukikerroksen, seuloo siitä hienoaineksen ja ylisuuret kivet pois ja palauttaa laatuvaatimukset täyttävän sepelin takaisin rataan. Suurin ongelma tukikerroksen kunnossapidossa Suomessa oli sen aktiivisen toteuttamisen puuttuminen. Rautatien tukikerroksen annettiin rappeutua yleensä siihen pisteeseen että radan kunnostus oli pakko aloittaa. Tällöin rataan syntyi geometrisiä muutoksia ja tukikerros alkoi routia, jolloin junaliikenteelle aiheutui nopeusrajoituksia, jonka seurauksena rataa oli pakko kiilata ja tukea, joka omalta osaltaan nopeutti tukikerroksen rapautumista. Lopulta koko tukikerros puhdistettiin. Työn tuloksena syntyi joukko ehdotuksia nykyisen käytännön tehostamiseen uusien tekniikoiden avulla. Lisäksi esiteltiin myös koko kunnossapitokäytännön uusiminen, jolloin tukikerroksen tilaa tarkkailtaisiin jatkuvasti maatutkilla tai näytteitä ottamalla, jolloin oltaisiin tietoisia sen tilan kehittymisestä ja voitaisiin keskittää kunnossapitotoiminta oikeille alueille. Tukikerroksen jatkuva kunnossapito pidentäisi täydellisen uusimisen sykliä ja vähentäisi raideliikenteelle aiheutuvia haittoja. Lisäksi työssä esiteltiin uutena puhdistusmenetelmänä pölkkyjen päistä tapahtuva tukikerroksen puhdistus. Kyseinen menetelmä huoltaisi tukikerrosta nopeasti, parantaen tukikerroksen kuntoa ja pidentäisi uusimissykliä. Työn tulosten perusteella voitaisiin rautateiden tukikerroksen kunnossapitoa tehostaa, pitäen radat paremmin liikennöitävissä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä rautateillä tapahtuvaan tukikerroksen sepelinpuhdistusprojektiin. Työn aiheen antoi Oy VR-Rata Ab:n rakennusmestari Olavi Mäkäräinen. Työn tekemiseen hankittiin käytännönkokemusta tukikerroksenpuhdistustyömaalla kesällä 2010. Työmaa sijaitsi Toivala-Siilinjärvi rataosuudella. Työn tavoitteena oli tutustua rautatien tukikerroksen puhdistusprojektiin sen alusta loppuun. Lisäksi työn tavoitteena oli etsiä mahdollisia parannuksia nykyiseen käytäntöön, sekä vaihtoehtoisia tukikerroksenpuhdistusmenetelmiä.
Työssä jaoteltiin tukikerroksenpuhdistusprojektin työvaiheet pieniin osiin ja selvitettiin, mitä asioita eri työvaiheissa tulee ottaa huomioon. Lisäksi etsittiin puhdistustyötä koskevia laatuvaatimuksia ja määräyksiä. Suuri osa työstä perustui käytännön kokemukseen rautateillä tapahtuvista töistä. Lisäksi tietoa etsittiin Liikenneviraston julkaisuista ja erilaisten sepelinpuhdistustekniikoiden osalta internetistä.
Suomessa tukikerroksen puhdistaminen tapahtuu alta leikkaavaa sepelinpuhdistuskonetta käyttäen. Kyseinen alta leikkaava kone puhdistaa tukikerroksen koko sen leveydeltä. Kone poistaa tukikerroksen, seuloo siitä hienoaineksen ja ylisuuret kivet pois ja palauttaa laatuvaatimukset täyttävän sepelin takaisin rataan. Suurin ongelma tukikerroksen kunnossapidossa Suomessa oli sen aktiivisen toteuttamisen puuttuminen. Rautatien tukikerroksen annettiin rappeutua yleensä siihen pisteeseen että radan kunnostus oli pakko aloittaa. Tällöin rataan syntyi geometrisiä muutoksia ja tukikerros alkoi routia, jolloin junaliikenteelle aiheutui nopeusrajoituksia, jonka seurauksena rataa oli pakko kiilata ja tukea, joka omalta osaltaan nopeutti tukikerroksen rapautumista. Lopulta koko tukikerros puhdistettiin. Työn tuloksena syntyi joukko ehdotuksia nykyisen käytännön tehostamiseen uusien tekniikoiden avulla. Lisäksi esiteltiin myös koko kunnossapitokäytännön uusiminen, jolloin tukikerroksen tilaa tarkkailtaisiin jatkuvasti maatutkilla tai näytteitä ottamalla, jolloin oltaisiin tietoisia sen tilan kehittymisestä ja voitaisiin keskittää kunnossapitotoiminta oikeille alueille. Tukikerroksen jatkuva kunnossapito pidentäisi täydellisen uusimisen sykliä ja vähentäisi raideliikenteelle aiheutuvia haittoja. Lisäksi työssä esiteltiin uutena puhdistusmenetelmänä pölkkyjen päistä tapahtuva tukikerroksen puhdistus. Kyseinen menetelmä huoltaisi tukikerrosta nopeasti, parantaen tukikerroksen kuntoa ja pidentäisi uusimissykliä. Työn tulosten perusteella voitaisiin rautateiden tukikerroksen kunnossapitoa tehostaa, pitäen radat paremmin liikennöitävissä.