Päätoimiset valmentajat urheiluseuroissa 2011
Saukkola, Timo; Vuori, Ilkka (2011)
Saukkola, Timo
Vuori, Ilkka
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035900
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena oli päätoimisten valmentajien työ suomalaisissa urheiluseuroissa. Tutkittavia aiheita olivat esimerkiksi päätoimisten valmentajien osuus seuravalmentajien kokonaismäärästä, päätoimisten valmentajien palkkaus, koulutustaustat, kohderyhmät ja valtion tuen käyttö päätoimisten valmentajien palkkaamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietämystä päätoimisten valmentajien työhön liittyvistä aiheista ja yhdistää aikaisempien tutkimusten tuloksia.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 87 urheiluseuraa 31:stä Suomen kärkilajista, joissa oli yhteensä 2211 valmentajaa, joista 82 olivat päätoimisia. Vastanneet seurat olivat lajiliittojen ilmoittamia oman lajin kymmeneen kärkiseuraan kuuluvia seuroja. Lajiliitot käyttivät kärkiseurojen valinnassa pääkriteerinä kilpaurheilumenestystä aikuistasolla, mutta myös juniorimäärät ja valmennuksen laatu olivat vaikuttavia tekijöitä.
Työn tärkeimpiä tuloksia olivat päätoimisten valmentajien määrän kasvu ja seurojen oma arvio vielä nopeammasta kasvusta vuoteen 2015 mennessä, valmentamisen miesvaltaisuus ja valtion tuen käytännön hyöty. Suomalaiseen urheiluun virtaavan rahamäärän merkittävä kasvu on madaltanut seurojen kynnystä palkata lisää päätoimisia valmentajia. Palkkauskynnyksen madaltuessa päätoimisten valmentajien valmentajakoulutustasot ovat laskeneet, mutta kuukausiansiot ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan. Päätoiminen valmentaminen kohdistuu pääosin aikuisiin, vaikka valtion tuki on lisännyt päätoimisten valmentajien määrää lasten- ja nuorten valmennuksessa.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 87 urheiluseuraa 31:stä Suomen kärkilajista, joissa oli yhteensä 2211 valmentajaa, joista 82 olivat päätoimisia. Vastanneet seurat olivat lajiliittojen ilmoittamia oman lajin kymmeneen kärkiseuraan kuuluvia seuroja. Lajiliitot käyttivät kärkiseurojen valinnassa pääkriteerinä kilpaurheilumenestystä aikuistasolla, mutta myös juniorimäärät ja valmennuksen laatu olivat vaikuttavia tekijöitä.
Työn tärkeimpiä tuloksia olivat päätoimisten valmentajien määrän kasvu ja seurojen oma arvio vielä nopeammasta kasvusta vuoteen 2015 mennessä, valmentamisen miesvaltaisuus ja valtion tuen käytännön hyöty. Suomalaiseen urheiluun virtaavan rahamäärän merkittävä kasvu on madaltanut seurojen kynnystä palkata lisää päätoimisia valmentajia. Palkkauskynnyksen madaltuessa päätoimisten valmentajien valmentajakoulutustasot ovat laskeneet, mutta kuukausiansiot ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan. Päätoiminen valmentaminen kohdistuu pääosin aikuisiin, vaikka valtion tuki on lisännyt päätoimisten valmentajien määrää lasten- ja nuorten valmennuksessa.