Ekologiskt odlat helsädesensilage för dikor
Jägerskiöld, Christer (2011)
Jägerskiöld, Christer
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285231
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten emolehmille tarkoitettua kokoviljasäilörehua voidaan tuottaa ekologisesti. Tutkittavana oli kokoviljaseoksia, jotka sisältävät typpeä sitovia kasveja.
Kenttäkokeessa vertailtiin kahta eri kokoviljaseosta, toisessa koeruudussa oli härkäpapu pääkasvina ja toisessa ruudussa oli herne pääkasvina. Siemensekoituksissa oli myös kevätvehnää tai ruisvehnää. Kokeet tehtiin ekologisesti, mikä tarkoitti sitä, että ei käytetty kasvinsuojeluaineita eikä apulantaa. Koeruuduista mittattiin sato ja laatu.
Kokeiden tuotto oli sammalla tasolla kuin MTT vastaavilla, tavanomaisesti veljeillyillä koealueilla. Nämä suhteellisen korkeat sadot olivat lupaavia varsinkin, kun ottaa huomioon kesän erittäin kuivat olosuhteet. Herne-kevätvehnäseos oli tässä kokeessa hiukan tuottoisampi. Härkäpapu kärsi liian alhaisesta taimitiheydestä, joka vaikutti negatiivisesti satoon. Energia-arvo rehunäytteessä oli alhainen, mikä tekee siitä hyvän emolehmäruuan.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten emolehmille tarkoitettua kokoviljasäilörehua voidaan tuottaa ekologisesti. Tutkittavana oli kokoviljaseoksia, jotka sisältävät typpeä sitovia kasveja.
Kenttäkokeessa vertailtiin kahta eri kokoviljaseosta, toisessa koeruudussa oli härkäpapu pääkasvina ja toisessa ruudussa oli herne pääkasvina. Siemensekoituksissa oli myös kevätvehnää tai ruisvehnää. Kokeet tehtiin ekologisesti, mikä tarkoitti sitä, että ei käytetty kasvinsuojeluaineita eikä apulantaa. Koeruuduista mittattiin sato ja laatu.
Kokeiden tuotto oli sammalla tasolla kuin MTT vastaavilla, tavanomaisesti veljeillyillä koealueilla. Nämä suhteellisen korkeat sadot olivat lupaavia varsinkin, kun ottaa huomioon kesän erittäin kuivat olosuhteet. Herne-kevätvehnäseos oli tässä kokeessa hiukan tuottoisampi. Härkäpapu kärsi liian alhaisesta taimitiheydestä, joka vaikutti negatiivisesti satoon. Energia-arvo rehunäytteessä oli alhainen, mikä tekee siitä hyvän emolehmäruuan.