Hevosenlannankäsittelyn tehostaminen Ylä-Savon ammattiopiston koulutilalla Kiuruveden Hingunniemessä
Päivärinta, Minna (2011)
Päivärinta, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213409
Tiivistelmä
Hevosenlannan käsittely ja loppusijoittaminen on tänä päivänä usein ongelma hevostalleille. Suomessa lantaa tuottava hevosmäärä kasvaa vuosittain 1000 yksilöllä ja hevostallit sijoittuvat usein taajamien välittömään läheisyyteen, missä peltopinta-alat ovat vähäisiä tai pellot ovat kaukana. Vilje-lijöiden halukkuus vastaanottaa hevosenlantaa on usein vähäistä, koska hevosenlannan hyödynnettävyyteen vaikuttaa käytetty kuivike ja sen kompostoitumisedellytykset. Jatkuvasti tiukkenevat määräykset ja ohjeet tuottavat päänvaivaa hevostenomistajille ja alan yrittäjille.
Tähän työhön on koottu hevosenlantaan liittyvät lait, asetukset ja eri viranomaisten määräykset ja suositukset. Lisäksi on käyty läpi eri hevosenlannan käyttö- ja käsittelytapoja ja niiden kustannuksia ja niiden perusteella selvitetään mikä olisi pitkällä aikavälillä ympäristöystävällinen ja kestävä tapa käsitellä lantaa. Ylä-Savon ammattiopiston Kiuruveden toimipisteessä on viitisenkymmentä hevosta ja koulutilan peltoala on pieni siihen nähden. Kaikkea koulutilan hevosenlantaa ei pystytä hyödyntämään itse vaan sille olisi löydettävä myös kestävä käsittelytapa. Vaihtoehtoina lannankäsittelyyn on käsitelty patterointi-, auma-, rumpu-, kaukalo- ja tunnelikompostointi, biokaasutus, kaasutus ja poltto.
Hevosenlannan hyödyntäminen lannoitteena ja maanparannusaineena on edelleen paras tapa. Hyö-dynnettävyyteen monipuolisesti vaikuttaa kuitenkin olennaisesti sen koostumus. Rumpukompostointi on kallein, pitkällä aikavälillä ympäristöystävällisin ja kompostoitumisen kannalta ylivoimaisin vaihtoehto.
Tähän työhön on koottu hevosenlantaan liittyvät lait, asetukset ja eri viranomaisten määräykset ja suositukset. Lisäksi on käyty läpi eri hevosenlannan käyttö- ja käsittelytapoja ja niiden kustannuksia ja niiden perusteella selvitetään mikä olisi pitkällä aikavälillä ympäristöystävällinen ja kestävä tapa käsitellä lantaa. Ylä-Savon ammattiopiston Kiuruveden toimipisteessä on viitisenkymmentä hevosta ja koulutilan peltoala on pieni siihen nähden. Kaikkea koulutilan hevosenlantaa ei pystytä hyödyntämään itse vaan sille olisi löydettävä myös kestävä käsittelytapa. Vaihtoehtoina lannankäsittelyyn on käsitelty patterointi-, auma-, rumpu-, kaukalo- ja tunnelikompostointi, biokaasutus, kaasutus ja poltto.
Hevosenlannan hyödyntäminen lannoitteena ja maanparannusaineena on edelleen paras tapa. Hyö-dynnettävyyteen monipuolisesti vaikuttaa kuitenkin olennaisesti sen koostumus. Rumpukompostointi on kallein, pitkällä aikavälillä ympäristöystävällisin ja kompostoitumisen kannalta ylivoimaisin vaihtoehto.