Monikulttuurisuus – käsitteestä käytännöksi : Maahanmuuttajapalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Seinäjoen kaupunginkirjasto–maakuntakirjastossa
Rinta-Jouppi, Tiina (2011)
Rinta-Jouppi, Tiina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153146
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää monikulttuuristen kirjastopalvelujen tarpeet Seinäjoen kaupunginkirjasto–maakuntakirjaston toimialueella sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden valmiudet ideoida ja toteuttaa palveluja yhdessä kirjaston kanssa.
Haastattelujen kohderyhmäksi valitsin koulutuskeskus Sedussa suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat ja Seinäjoella toimivat maahanmuuttajatyöntekijät. Kirjaston näkökulmaa varten haastattelin kirjastonhoitaja Elina Kortesmäkeä.
Tutkimuksen toteutin teema- ja ryhmähaastatteluilla. Haastatteluja oli yhteensä kuusi. Ryhmähaastattelut pidettiin kahdessa ryhmässä, niihin osallistui 21 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajatyöntekijöitä ja kirjaston edustajaa haastattelin erikseen neljässä teemahaastattelussa. Tutkimuksen tulokset esittelin kirjaston kannalta keskeisinä aihealueina.
Maahanmuuttajat tarvitsevat monikulttuurisia kirjastopalveluja oman kulttuurin säilyttämistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista varten, mutta eivät halua, että sen myötä korostettaisiin heidän erilaisuuttaan. Perinteisen aineiston lainaamisen lisäksi uuden sukupolven sosiaaliset kirjastopalvelut toivotettiin tervetulleiksi. Monikulttuuristen kirjastopalvelujen suunnittelussa nähtiin tärkeänä, että palvelujen perustana olisi kulttuuri, jonka käsite laajenisi myös tapakulttuurin puolelle. Toisena palvelutarjonnan painopisteenä pitäisi olla suomen kielen opetuksen monipuolinen tukeminen.
Maahanmuuttaja-asiakkaiden osallistuminen kirjastopalvelujen kehittämiseen vaatii sekä maahanmuuttajilta että kirjastolta enemmän rohkeutta ja aktiivisuutta. Seinäjoella maahanmuuttajien parissa toimivilta tahoilta odotettiin säännöllistä ja nykyistä monipuolisempaa yhteistyötä.
Haastattelujen kohderyhmäksi valitsin koulutuskeskus Sedussa suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat ja Seinäjoella toimivat maahanmuuttajatyöntekijät. Kirjaston näkökulmaa varten haastattelin kirjastonhoitaja Elina Kortesmäkeä.
Tutkimuksen toteutin teema- ja ryhmähaastatteluilla. Haastatteluja oli yhteensä kuusi. Ryhmähaastattelut pidettiin kahdessa ryhmässä, niihin osallistui 21 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajatyöntekijöitä ja kirjaston edustajaa haastattelin erikseen neljässä teemahaastattelussa. Tutkimuksen tulokset esittelin kirjaston kannalta keskeisinä aihealueina.
Maahanmuuttajat tarvitsevat monikulttuurisia kirjastopalveluja oman kulttuurin säilyttämistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista varten, mutta eivät halua, että sen myötä korostettaisiin heidän erilaisuuttaan. Perinteisen aineiston lainaamisen lisäksi uuden sukupolven sosiaaliset kirjastopalvelut toivotettiin tervetulleiksi. Monikulttuuristen kirjastopalvelujen suunnittelussa nähtiin tärkeänä, että palvelujen perustana olisi kulttuuri, jonka käsite laajenisi myös tapakulttuurin puolelle. Toisena palvelutarjonnan painopisteenä pitäisi olla suomen kielen opetuksen monipuolinen tukeminen.
Maahanmuuttaja-asiakkaiden osallistuminen kirjastopalvelujen kehittämiseen vaatii sekä maahanmuuttajilta että kirjastolta enemmän rohkeutta ja aktiivisuutta. Seinäjoella maahanmuuttajien parissa toimivilta tahoilta odotettiin säännöllistä ja nykyistä monipuolisempaa yhteistyötä.